Motoriikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Motoriset toiminnot ovat hermo- ja lihassolujen toiminnasta aiheutuvia toimintoja, jotka johtavat toivottuun liikkeeseen tai liikkeen muutokseen.[1] Pelkkä suomenkielinen termi motoriikka viittaa liikkeisiin ja liiketoimintoihin.[2]

Motoriikan neurofysiologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivoissa on olemassa selkeät ratajärjestelmät motorisen aivokuoren ja opitun liikkeen välillä. Liikettä voi kuitenkin harjoitella toisella raajalla ja suorittaa sitten liikkeen toisella raajalla. Motoristen toimintojen voidaan siis ajatella olevan koodattuna aivoihin riippumatta suorittavasta ruumiinosasta. MRI-tutkimuksissa on havaittu ei-dominoivalla raajalla tehtyjen, hyvin harjoiteltujen liikkeiden aktivoivan aivoja samoilla alueilla kuin silloin, kun liikkeet tekee dominoivalla raajalla. Jos liikkeet olisi koodattu aivoihin raajoittain, liikkeet aktivoisivat mieluummin alueita, jotka olisivat tyypillisiä ei-dominoiville raajoille.[3]

Motoriikan fysiologiasta muissa artikkeleissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näköaisti ja motoriikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näköaistimukset stimuloivat ja ovat isossa osassa motoriikan toiminnoissa. Näköaistimus suoritettavan liikkeen tuloksen näkemisestä aktivoi aivojen motorisia alueita ilman, että koehenkilön tarvitsisi suorittaa itse liikettä.[4]

Havaintomotoriikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kognitiivisen näkökulman mukaan motoriikka voidaan määritellä havaintomotoriikka termin avulla. Havointomotoriikka tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa yksilö käsittelee eri aistien avulla tietoa itsestään ja ympäristöstään tuottaakseen tilanteeseen sopivan motorisen vasteen, kuten käden puristuksen tai jalan liikkeen. Käsitellessään aistitietoa yksilö valikoi ja yhdistelee sitä aikaisempiin kokemuksiin. Havaintomotorinen toiminta on suurimmaksi osaksi automatisoitunutta ja tiedostamatonta. Esimerkkinä kävely ja tasapainon säilyttäminen seistessä. Havaintomotoriikkan heikentyminen iän myötä on seurausta biologisista tekijöistä, kuten motorisen nopeuden ja lihasvoiman laskusta.[5]

  1. motor skill Dictionary of Sport and Exercise Science and Medicine by Churchill Livingstone © 2008 Elsevier Limited.. Viitattu 7.5.2013. (englanniksi)
  2. motoriikka Lääketieteen sanasto. http://www.tohtori.fi/. Viitattu 7.5.2013.
  3. Michel Rijntjes, Christian Dettmers, Christian Buchel, Stefan Kiebel, Richard Frackowiak,Cornelius Weiller: [http://www.jneurosci.org/content/19/18/8043.short A Blueprint for Movement: Functional and Anatomical Representations in the Human Motor System] The Journal of Neuroscience. 15.9.2006. Saksa ja Englanti: Department of Neurology, Friedrich Schiller University, Wellcome Department of Cognitive Neurology. Viitattu 13.5.2013. (englanniksi)
  4. Cosimo Urgesi, Valentina Moro, Matteo Candidi, Salvatore Aglioti: Mapping Implied Body Actions in the Human Motor System The Journal of Neuroscience. 20.5.2006. Italia: Dipartimento di Scienze Neurologiche e della Visione. Viitattu 12.5.2013. (englanniksi)
  5. Nurmi Jari-Erik, Ahonen Timo, Lyytinen Heikki, Lyytinen Paula, Pulkkinen Lea, Ruoppila Isto: Ihmisen Psykologinen Kehitys. WSOY, 2006. ISBN 951-0-29293-1