Moottoritorpedovene Jylhä
| Jylhä (J 1) MAS 526 |
|
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Baglietto, Genova |
| Laskettu vesille | 1939 |
| Palveluskäyttöön | 1943 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1961 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 22 t |
| Pituus | 18,7 m |
| Leveys | 4,7 m |
| Syväys | 1,5 m |
| Koneteho | 2 × 1 150 hv |
| Nopeus | 42 solmua |
| Miehistöä | 12 (1 ups., 4 au ja 7 mieh.) |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 45 cm torpedosivuheittimet 1 × Breda 20 mm ilmatorjuntatykki 1 × 12,7 mm konekivääri 4 × syvyyspomminpudotinta sumutuslaite |
Jylhä (J 1) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa. Vene oli alun perin Italian kuninkaallisessa laivaston MAS 526 -luokan moottoritorpedovene MAS 526, joka oli valmistettu 1939 Bagliettossa.
Regia Marina MAS526
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MAS526 oli torjumassa laivueensa mukana 13.-14. kesäkuuta 1940 Italian Rivieralle tunkeutuneita Ranskan merivoimien aluksia, jolloin ne yrittivät tuloksetta torpedoida hävittäjät Guépardin, Valmyn ja Verdunin. Ranskalaisalukset eivät edes havainneet hyökkääjiä.[1]
Saksan merivoimat pyysivät 21. huhtikuuta 1942 Italian laivastolta tukea taisteluun Laatokalla operoivia Neuvostoliiton laivaston yksiköitä vastaan. Operaatiolla oli tarkoitus vahvistaa Leningradin piiritystä. Italian laivasto määräsi lähetettäväksi capitano di corvetta Emilio Bianchin XII Squadriglian, johon kuuluivat moottoritorpedoveneet MAS 526 - MAS 529. Veneet siirrettiin Itämerelle kuorma-autoilla ja siitä edelleen laivalla Suomeen. Ne ajoivat omin konein Saimaan kanavaa pitkin Saimaalle, josta ne siirrettiin rautateitse Punkasalmen asemalta Lahdenpohjaan. Alukset saapuivat lopulta 22. kesäkuuta Laatokalle.[2]
Alus lähti 29. lokakuuta Laatokan jäätyessä laivueen mukana samaa reittiä Suomenlahdelle ja edelleen Tallinnaan, jossa laivue talvehti. Seuraavana keväänä laivue operoi Suomenlahdella Leningradin edustalla, kunnes 5. toukokuuta 1943 Välimeren tilanne pakotti Italian luopumaan veneistään ja siirtämään henkilöstönsä takaisin kotimaahan.[2]
Suomen laivaston Jylhä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen merivoimat osti kaikki nämä alukset 5. toukokuuta 1943 Tallinnassa ja ne kuljetettiin Helsinkiin. Alusten vastaanottoa johti Suomen merivoimien puolesta kapteeniluutnantti Heikki Herlevi[3].
Alusten heikkotehoiset 350 millimetrin torpedot vaihdettiin 450 millimetrin torpedoiksi. Alus muutettiin jatkosodan päätyttyä tykkiveneeksi Pariisin rauhansopimuksen kieltäessä torpedoveneet.
Luokan alukset poistettiin käytöstä 1961, jonka jälkeen alukset laitettiin myyntiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 82. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0
- Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
- Peuranheimo, Orvo - Pirhonen, Jouko - Killinen, Kullervo: Laivat puuta, miehet rautaa - Moottoritorpedoveneiden taistelut Suomenlahdella 1941-1944. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1956.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the Fighting Ships 1922-1946, s. 366. Lontoo: Conway Maritime Press, 2006. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jylhä (J 1) - Jyry (J 2) - Jyske (J 3) - Jymy (J 4) |
| Edeltäjä: Nuoli-luokka – Seuraaja: Hurja-luokka |