Montenegron kansalliskirjasto
| Montenegron kansalliskirjasto | |
|---|---|
| Montenegron Đurađ Crnojević -kansalliskirjasto Nacionalna biblioteka Crne Gore "Đurđe Crnojević"' National Library of Montenegro “Đurđe Crnojević” |
|
.jpg) Montenegron kansalliskirjaston rakennusta Cetinjessä. |
|
| Osoite | Bulevar Crnogorskih junaka 163, 81250 Cetinje, Montenegro[1][2] |
| Sijainti | Cetinje, Montenegro |
| Valmistumisvuosi | 1910[3] |
| nb-cg.me | |
 |
|
Montenegron kansalliskirjasto tai täsmällisemmin Montenegron Đurađ Crnojević -kansalliskirjasto (montenegroksi Nacionalna biblioteka Crne Gore "Đurđe Crnojević", engl. National Library of Montenegro “Đurđe Crnojević”, lyh. NLM) on Montenegron entisessä pääkaupungissa Cetinjessä toimiva maansa kansalliskirjasto.[1][4][2][5]
Kansalliskirjasto on nimetty ruhtinas Đurađ Crnojevićin mukaan, joka oli Zetan ruhtinaskunnan hallitsija muutaman vuoden ajan 1400-luvun lopulla ennen ottomaanien aikaa. Hän perusti Kaakkois-Euroopan ensimmäisen, vuosina 1493–1496 Cetinjessä toimineen kirjapainon (Crnojevićien kirjapaino), jonka ensimmäinen kirja (inkunaabeli) valmistui vuonna 1494.[6][7]
Vanhin kansalliskirjaston kokoelman pohjana oleva kirjaluettelo on Cetinjen luostarin 42 teosta sisältänyt luettelo vuosilta 1592-1593. Vuonna 1838 ruhtinaspiispa ja runoilija Petar II Njegoš erotti luostarin kokoelmien maalliset kirjat kirkollisista teoksista ja siirsi ne asunnolleen. Kansalliskirjasto tulkitsee, että näin muodostunut Njegošin kirjasto oli ensimmäinen valtiollinen kirjasto.[7]
Vuonna 1893 ruhtinas Nikola I päätti perustaa julkisen kirjaston Cetinjen kirjapainon 400-vuotisjuhlan yhteydessä. 1896 annettiin laki ruhtinaskunnan montenegrolaisesta kirjastosta, jonka tehtäväksi asetettiin kerätä kaikki Montenegroa käsittelevät teokset kielestä riippumatta sekä kirjat muista Jugoslavian alueen ja slaavien kansoista. Perustettiin valtionkirjastonhoitajan toimi. Kirjasto ja siihen liittynyt museo toimi kuninkaallisen Zetskin teatterin talossa Cetinjessä, jossa se jatkoi I maailmansodan loppuun asti.[7]
Vuonna 1905 säädetty Makedonian ruhtinaskunnan painolaki määräsi kolme vapaakappaletta kutakin ruhtinaskunnassa painettua teosta yleiselle kirjastolle. Vuonna 1912 kirjasto nimettiin Kuninkaalliseksi kirjastoksi; kokoelmat sisälsivät tuolloin yli 10 000 kirjaa, 100 käsikirjoitusta, useita inkunaabeleita Crnojevićin painotalosta ja suuren määrän montenegrolaisten Venetsiassa painamia ja julkaisemia teoksia (Božidar ja Vicenzo Vuković, jne.). Kokoelmiin kerätään kaikki Montenegrossa julkaistavat aikakaus- ja sanomalehdet. Vuonna 1918 lähes koko kirjakokoelma tuhoutuu sodassa.[7]
Vuonna 1926 Cetinjessä toiminut Montenegron kansallismuseon kirjasto otti hoitaakseen Montenegron tieteellisen keskuskirjaston tehtävät. Pääosan kokoelmista muodostivat aiemmasta Kuninkaallisesta kirjastosta säästyneet teokset. Toisen maailmansodan ja alueen vapautumisen jälkeen, vuonna 1944 kansallismuseon kirjasto toimi Montenegron keskuskirjastona. Vuonna 1945 Jugoslavian sosialistisessa liittotasavallassa säädetty vapaakappalelaki antoi kansallismuseon kirjastolle oikeuden kaikkiin koko liittotasavallassa painettuihin julkaisuihin; kaikkiaan liittotasavallassa oli tuolloin 15 vapaakappalekirjastoa. Maaliskuun 26. päivänä 1946 Montenegrion kansantasavallan opetusministeriö perusti Cetineen keskuskirjaston, joka loppuvuodesta irrottautui kansallismuseosta erilliseksi instituutiokseen. Kirjasto toimi ensin aiemmassa tuomiokapitulin rakennuksessa Cetinjessä, sitten aiemmassa ruhtinas Danilon linnassa. Kirjaston peruskokoelma koottiin usean kirjastojen kokoelmista; esimerkiksi aiemmin yksityisisiä kirjastoja oli kansantasavallassa takavarioitu valtion omaisuudeksi. Vapaakappaleoikeuden myötä kirjakokoelman kappalemääräinen laajuus kasvoi vuoteen 1950 mennessä noin 35 000 kirjaan.[7]
Vuonna 1951 keskuskirjasto sai käyttöönsä aiemman Ranskan suurlähetystön rakennuksen (1910, suun. arkkitehti Paul Gaudet) Montenegron kuningaskunnan (1910-1918) ajalta. Vuonna 1964 tiloiksi saatiin myös aiempi Italian suurlähetystö (1910), jonka oli suunnitellut arkkitehti Corradini.[7][3][5] Kirjaston nimeksi tuli Kansallinen Đurađ Crnojević -keskuskirjasto (1964). Vuonna 1981 kirjastolle rakennetaan ajanmukainen keskusvarasto Italian suurlähetystöltä saadun rakennuskokonaisuuden yhteyteen. Vuonna 2012 kirjasto saa nykynimensä Montenegron Đurađ Crnojević -kansalliskirjasto.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Contact info Montenegron kansalliskirjasto, nb-cg.me. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Montenegro / Monténégro. Central National Library ISSN service, issn.org. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Buildings Montenegron kansalliskirjasto, nb-cg.me. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Introduction Montenegron kansalliskirjasto, nb-cg.me. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Central National Library of Montenegro “Djurdje Crnojevic”- Cetinje The European Library, theeuropeanlibrary.org/. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Ivan S. Vukčević: Cultural heritage of Montenegrin Royal Dynasties XIV-XVI century : Retrospective of of Musical Traces in legacy of rulers of Medieval and Renaissance Principality of Zeta (pdf) Conference paper for Conference: The Courts in Europe - Musical Iconography and Princely Power' ('Le Corti in Europa - Iconografia Musicale e Potere Principesco'). 2011. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g The Most Important Years in the History of the Montenegrin National Library Montenegron kansalliskirjasto, nb-cg.me. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- IFLA World Report - Montenegro (The International Federation of Library Associations and Institutions) (englanniksi) (ifla-world-report.org)
- National Library of Montenegro "Djurdje Crnojevic" - Facebook (englanniksi) (facebook.com)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
