Monika Maron
Monika Maron | |
---|---|
Maron vuonna 2018. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. kesäkuuta 1941 Berliini, Saksa |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | saksa |
Tyylilajit | aikakausiromaanit |
Aiheet | DDR |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Monika Maron (3. kesäkuuta 1941 Berliini, Saksa) on saksalainen kirjailija.
Maron syntyi Berliinissä 3. kesäkuuta 1941. Hän muutti vuonna 1951 Länsi-Berliinistä Itä-Berliiniin isäpuolensa, DDR:n tulevan sisäministerin Karl Maronin kanssa. Hän opiskeli teatterialähde? ja toimi muun muassa journalistina. 1970-luvun lopulla hän alkoi kirjoittaa kokopäiväisesti ja asui Itä-Saksassa vuoteen 1988 jolloin hän muutti länteen. Asuttuaan Hampurissa vuoteen 1992 asti hän palasi jälleenyhdistyneeseen Berliiniin, jossa hän asuu edelleen.[1]
Sekä Maronin kirjat että hänen terävät artikkelinsa Der Spiegelissä ovat ollet suosittuja.[1] Hänen teoksensa ilmaisevat konservatiivisia poliittisia näkemyksiä. Hänet palkittiin vuonna 1992 kuuluisalla Kleist-palkinnolla, joka myönnetään vuosittain merkittäville saksalaisille kirjailijoille, ja vuonna 2003 Friedrich Hölderlin-palkinnolla.lähde?
Maronia on syytetty kytkennöistä Stasiin, joita hän ei ole kiistänyt.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Flugasche (1981)
- Herr Aurich (1982)
- Das Mißverständnis (1982)
- Die Überläuferin (1986)
- Stille Zeile Sechs (1991)
- Nach Massgabe meiner Begreifungskraft: Essays und Artikel (1993)
- Animal Triste (1996)
- suomennos: Animal triste – rakkauden jälkeen. Suomentaja Jukka-Pekka Pajunen. Isbn 978-951-1-14564-6
- Pawels Briefe (1999)
- Endmoränen (2002)
- Quer über die Gleise (2002)
- Wie ich ein Buch nicht schreiben kann und es trotzdem versuche (2005)
- Ach, Glück (2007)
- Bitterfelder Bogen: Ein Bericht (2009)
- Zwei Brüder: Gedanken zur Einheit (2010)
- Zwischenspiel (2013)
- Munin oder Chaos im Kopf (2018)
- Krumme Gestalten, vom Wind gebissen (2020)
- Artur Lanz (2020)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marta Sänti: Monika Maron kirjoittaa Berliinin muurista ja rakkaudesta Helsingin Sanomat (maksullinen). 1999. Viitattu 30.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monika Maron Wikimedia Commonsissa