Mohammad Baqir al-Hakim
Mohammad Baqir al-Hakim (arab. محمد باقر الحكيم, Muḥammad Bāqir al-Ḥakīm; 1939 Najaf – 29. elokuuta 2003 Najaf) oli irakilainen šiialainen uskonoppinut ja ajatollah.[1][2]
Al-Hakim syntyi Najafissa, jossa hänen isänsä oli korkea-arvoinen uskonoppinut. Al-Hakim sai perinteisen imaamikoulutuksen ja oli Saddam Husseinin vastustaja. Hän joutui Irakissa pidätetyksi vuonna 1972 ja koki kidutusta. Irakin hallinto tappoi lukuisia al-Hakimin läheisistä, kuten viisi hänen veljeään. Vuonna 1980 al-Hakim pakeni Iraniin. Hän perusti Teheranissa Irakin ylimmän islamilaisen neuvoston toimittuaan aiemmin Islamilainen Da’wa -liikkeessä. Irakin ylimmän islamilaisen neuvoston oli määrä toimia sateenvarjojärjestönä, joka yhdisti Islamilaisen Da’wan ja muita šiialaisia toimijoita. Islamilainen Da’wa etääntyi 1990-luvun loppuun mennessä Irakin ylimmästä islamilaisesta neuvostosta ja syytti sitä liiallisesta iranilaisesta vaikutusvallasta.[1]
Al-Hakim palasi Irakiin 12. toukokuuta 2003. Muqtada al-Sadrin kannattajat eivät hyväksyneet al-Hakimin kaltaisten maanpaosta palanneiden asemaa Irakin šiiojen luontaisina johtajina. Al-Hakim sai surmansa valtavassa autopommi-iskussa kotikaupungissaan Najafissa 63-vuotiaana.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lawrence Joffe, Obituary: Ayatollah Mohammad Baqir al-Hakim The Guardian 30.8.2003, viitattu 14.10.2024 (englanniksi)
- ↑ Sayyid Muhammad Baqir al-Hakim Al-Islam, viitattu 14.10.2024 (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
