Mogadishun historia
Mogadishu (Somaliksi Muqdisho) on Somalian suurin kaupunki ja myös sen pääkaupunki. Mogadishu perustettiin aikoinaan Afrikan rannikon kauppapaikaksi. Kaupunki on edelleen katutaistelujen temmellyskenttänä sen jälkeen kun Siad Barren diktatuuri kukistui 1991.
Keskiaikainen kaupunkivaltio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikalliset asukkaat kutsuvat Mogadishua perinteisellä nimellä Xamar. Nimen alkuperää on epäselvä. Eräs teoria on, että nimi on somaliversio arabian ja persian sanoista "maqad shah" (shaahin valtaistuin). Mogadishun kaupunki perustettiin ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin Afrikan sarvesta oli tulossa tärkeä Intian valtamerellä purjehtivien kauppalaivojen satamapaikka. Perinteiset rannikkokaupungit olivat itsenäisiä kaupunkivaltioita, joita yhdisti toisiinsa kauppa ja meritiet. Arabian niemimaalta lähtöisin olleet karavaanit saapuivat nykyisen Somalian alueelle 900-luvun varrella, Mogadishun väkiluku kasvoi ja kaupunki muuttui yhdeksi tärkeimmistä Itä-Afrikan kauppapaikoista. Mogadishu sopii hyvin kauppapaikaksi sillä vaikka rannikko on karua, Mogadishun ympäristössä on maanviljelystä, joka pystyy elättämään kaupunkiväestön. Se on myös Itä-Afrikan pohjoisin luonnonsatama.
Islam levisi arabikauppiaiden mukana 1000-luvulla kaupungin kautta sisämaahan. Rannikkokaupunkien välillä kauppa kukoisti ja Mogadishun talous kasvoi 1100-luvulla. Vuonna 1269 Mogadishuun rakennettiin kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluva Fakr al-Dinin moskeija. Keskiajalle tultaessa Mogadishu oli Afrikan vauraimpia kaupunkeja, jonka talous kukoisti puun, norsunluun, raudan ja vaatteiden kauppapaikkana. Vuoden 1330 tienoolla löytöretkeilijä Ibn Battuta vieraili kaupungissa.
Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt vanhoja rahoja Kiinasta, Sri Lankasta ja Annamista. Useimmat kiinalaiset kolikot ovat Song-dynastian ajalta, vaikka myös Ming-dynastian ja Qing-dynastian aikaisia kolikoita on löytynyt[1] Itä-Afrikan kaupunkivaltioiden välisessä kaupassa tuotiin arabialaisia savitavaroita, kiinalaista posliinia, ja intialaisia kankaita. Vientitavaroita olivat puu, norsunluu, strutsin sulat, simpukan kuoret ja rauta. Kilwan alue oli muinaisen Zimbabwen kultakaupan keskus josta rikkaudet kulkivat Mogadishun, Lamun, Sansibarin ja muiden kaupunkien kautta maailmalle 1200-luvulla.
Arabian niemimaan ja Intian valtameren rannikoiden kauppa sai Mogadishun kukoistamaan keskiajalla.[2]
Ruokatavaroiden runsaus Mogadishussa 1330-luvulla teki vaikutuksen Ibn Battutaan. Hän kertoi, että yksi ihminen syö kaupungissa "yhtä paljon kuin kokonainen komppania. Elintavoiltaan ihmiset ovat persoja ja äärimmäisen lihavia"[3]
Siirtomaa-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla Arabian niemimaalta saapuneet kauppiaat olivat muodostaneet uusia kauppareittejä Afrikkaan, jolloin Mogadishu menetti merkityksensä kauppapaikkana ja alkoi köyhtyä. Kun kaupungissa vieraili ranskalainen tutkimusmatkaaja Charles Guillain vuosina 1846–1848, Mogadishu oli Sansibarin sulttaanin alaisuudessa, mutta sitä hallitsi somalialainen Geledi-klaani. Sansibarin sulttaani valloitti kaupungin vuonna 1871. Sulttaani Ali bin Said päätti ratkaista kaupungin taloudelliset ongelmat vuokraamalla Mogadishun Italialle Vuonna 1892. Garesan palatsi rakennettiin 1800-luvun lopulla sulttaanin paikalliselle edustajalle. Palatsista tehtiin maan itsenäistyessä museo ja kirjasto, joka on sisällissodassa 1990-luvulla tuhottu, ryöstetty ja hävitetty.
Italia osti kaupungin vuonna 1905 teki Mogadiscion (Mogadishu italiaksi) Italian Somalimaan pääkaupungiksi. Ympäröivällä alueella tehtiin vastarintaa vielä 1936 Italian miehitystä vastaan. Brittiläiset joukot hyökkäsivät Keniasta toisen maailmansodan aikana ja valtasivat Mogadishun helmikuussa 1941. Mogadishussa vallinnut brittimiehitys jatkui vuoteen 1951, jolloin Italian joukot joukot palasivat hallitsemaan entistä siirtomaataan YK:n suojelualueena aina sen itsenäistymiseen saakka 1960. Italialaiset kehittivät koululaitosta ja mm. perustivat vuonna 1954 Somalian kansallisen yliopiston.
-
Fakr Ud Din moskeija vuonna 1882 -
Kutoja Mogadishussa vuonna 1882 -
Abdul Aziz moskeija ja minareetti 1882 -
Markkinapaikka Mogadishussa vuonna 1882 -
Markkinapaikka Mogadishussa vuonna 1931 -
Italialainen elokuvateatteri Mogadishussa vuonna 1937 -
'C' Company 7th Battalion Kings African Rifles (KAR) Mogadishussa vuonna 1941
Itsenäisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italian Somalimaa ja Brittiläinen Somalimaa yhdistyivät 26. kesäkuuta 1960 itsenäiseksi liittovaltioksi, ja 1. heinäkuuta Somalia itsenäistyi. Mogadishu julistettiin Somalian pääkaupungiksi. Itsenäisyyden aikana kaupunkiin rakennettiin mm. parlamentti, kansallisteatteri, urheilustadion ja pystytettiin patsaita. Vuonna 1969 Siad Barre kaappasi vallan ja joutui puolestaan vuonna 1991 vallankaappauksen kohteeksi. Tämän jälkeen kilpailevien sotapäälliköiden johtamat aseelliset ryhmittymät alkoivat taistella kaupungin hallinnasta. Vaikka maahan 2000-luvulla saatu aikaiseksi YK:n tukema siirtymäajan hallitus, kaupunki on edelleen sisällissodan tuhoama rauniokaupunki ja katutaistelujen temmellyskenttä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pankhurst, Richard: An Introduction to the Economic History of Ethiopia. London: Lalibela House, 1961. ASIN B000J1GFHC , p. 268
- ↑ Dunn, Ross E.: The Adventures of Ibn Battuta, s. 373. Berkeley: University of California, 1987. ISBN 0-520-05771-6 , p. 125
- ↑ Dunn, p. 124