Mitsubishi A5M

Mitsubishi A5M
Mitsubishi A5M lentotukialus Akagilla
Tyyppi	hävittäjä
Valmistaja	Mitsubishi
Suunnittelija	Jirō Horikoshi
Ensilento	helmikuussa 1935
Esitelty	1937
Valmistusmäärä	1 094
Valmistusvuodet	1936–1942
Infobox OK

Mitsubishi A5M (jap. 九六式艦上戦闘機 laivaston tyypin 96 lentotukialushävittäjä) oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien yksitasoinen kiinteällä laskutelineellä varustettu avo-ohjaamoinen yksipaikkainen hävittäjä, joka oli ensimmäinen Japanissa suunniteltu ja valmistettu laivaston hävittäjä.

Taustaa

Huhtikuussa 1932 laivaston esikunta aloitti kunnianhimoisen varustautumisohjelman, jonka tarkoituksena oli poistaa riippuvuus ulkomaisista lentokonetoimittajista. 7-Shi-spesifikaation perusteella valmistuivat Nakajima B3N1 ja Mitsubishi 1MF10, jotka laivasto hylkäsi koelentojen jälkeen. Hankinta kohdistui Nakajima A2N1 koneen pohjalta valmistettuun Nakajima A4N1-koneeseen, joka osoittautui huonoksi. Helmikuussa 1934 esikunta julkaisi uudet 9-Shi-vaatimukset yksipaikkaiseksi hävittäjäksi.

Komentajakapteeni Hideo Sawain luonnostelemien, 9-Shi-vaatimusten mukaisesti hävittäjän maksiminopeuden tuli olla 350 km/h 3 000 metrin korkeudella. Sen nousunopeuden 5 000 metriin tuli olla 6 minuuttia 30 sekuntia. Koneen siipien kärkiväli ei saanut ylittää 11 metriä ja pituuden kahdeksaa metriä. Sen aseistuksena tuli olla kaksi 7,7 millimetrin konekivääriä. Vaatimuksiin ei sisältynyt varusteita lentotukialustoimintaa varten, koska haluttiin helpottaa suunnittelua haastavien vaatimusten toteuttamiseksi.

Kokeellinen 9-Shi yksipaikkainen hävittäjä - Ka-14

Ensimmäinen prototyyppi.

Mitsubishi määräsi uuden koneen pääsuunnittelijaksi Jirō Horikoshin ja häntä avustamaan Tomio Kubon, Yoshitoshi Sonen, Masakichi Mizunon, Ysohimi Hatanakan, Yoshio Yoshikawan ja Takefusa Morin. Sen lähtökohdaksi asetettiin suuri nopeus, keveys ja helppo hallittavuus, mitä pidettiin merkittävänä epäonnistuneiden 7-Shi-testien jälkeen. Kone oli kiinteä laskutelineinen yksitasoinen ja kokometallirunkoinen. Prototyyppi valmistui tammikuussa 1935 ja sen koelennot aloittivat kuukautta myöhemmin Kamigaharassa Mitsubishin koelentäjä Yoshitaka Kajima sekä laivaston komentajakapteeni Sueto Kobayashi. Koelentojen aikana kone saavutti nopeuden 243 solmua, mikä ylitti laivaston vaatimukset.

Ensimmäinen prototyyppi ei soveltunut lyhyille maakentille ja toisessa prototyypissä parannettiin lentäjän tuntumaa koneeseen laskussa lisäämällä siihen Tetsuo Nodan vuonna 1927 keksimät jaetut siivekkeet. Toinen prototyyppi testattiin Kushon koelentokeskuksessa ja sen sotilaskäyttöön soveltuvuutta Yokosukaan sijoitetussa lennostossa. Ensimmäisen prototyypin voimanlähteenä ollut 600 hevosvoiman Kotobuki 5 vaihdettiin toisessa prototyypissä 715 hevosvoiman Kotobuki 3:een. Seuraavat kolme prototyyppiä varustettiin 800 hevosvoiman Hikari 1 -moottorein, joiden jäähdytysjärjestelmä ei ollut riittävä. Lisäksi uusi moottori heikensi lentäjän näkyvyyttä eteenpäin sekä teki koneesta etupainoisen. Laivaston ilmavoimien esikunta valitsi koneen sarjatuotantoon nimellä laivaston tyypin 96 -tukialushävittäjänä (A5M1), jolloin sen voimanlähteeksi määrättiin 580 hevosvoiman Nakajima Kotobuki 2-kai-1 -moottori, joka oli palveluskäytössä osoittautunut luotettavaksi.

Maavoimien lentojoukkojen Ki-18 ja Ki-33

Toisen prototyypin huomiota herättäneet suoritusarvot herättivät mielenkiinnon maavoimien lentojoukoissa, joka tilasi vastaavan koneen merkinnällä Ki-18. Koneen voimanlähteenä oli Nakajima Kotobuki 5 ja se oli kaikin puolin identtinen Ka-14:n kanssa lukuun ottamatta poistettua lentotukialusvarustusta. Maavoimien lentojoukkojen lentäjät testasivat konetta Tachikawassa, missä sen todettiin olevan 45 km/h nopeampi kuin palveluksessa oleva kaksitasoinen Kawasaki Ki-10-I -hävittäjä. Kone todettiin kuitenkin heikoksi koneiden välisessä taistelussa. Esikunta loi vaatimukset uudelle hävittäjälle, jonka tuli ylittää nopeudessa Ki-18 ja olla kaartotaistelukyvyltään parempi kuin Ki-10. Mitsubishi teki kaksi Ki-33-konetta, jotka perustuivat Ki-18-koneeseen varustettuna Nakajima Ha-1a -moottorilla. Nakajiman Ki-27 osoittautui kuitenkin koelennoissa paremmaksi ja tuli valituksi.

A5M

Mitsubishi A5M1 otettiin laivaston lentolaivueissa palveluskäyttöön alkuvuodesta 1937. Toisen Kiinan-Japanin sodan alkaessa heinäkuussa 1937 tuotantolinjat olivat siirtyneet Nakajima Kotobuki 2 kai 3A -moottorein varustettujen A5M2a-koneiden valmistukseen. Shanghaihin saapuneiden 12. ja 13. kokutain A5M2-hävittäjillä laivaston ilmavoimat saavuttivat ilmaherruuden kärsittyään pahoja tappioita lentäessään Nakajima A2N1- ja A4N1-koneilla. Konetta käytettiin myös erilaisten uusien kehitteillä olevien järjestelmien testauksessa kuten A6M2-koneen lisäpolttoainesäiliöiden sekä 20 mm Oerlikon FF -kanuunan testauksessa (A5M1a).

Kiinassa käytyjen taisteluiden aikana tuotanto vaihdettiin suljettavalla kuomulla, 640 hevosvoiman Kotobuki 3 -moottorilla sekä kolmilapaisella potkurilla varustetuksi A5M2b:ksi. Lentäjät eivät pitäneet suljetun kuomun rajoitetummasta näkyvyydestä ja siitä luovuttiin. Taisteluissa koneet saavuttivat täydellisen ilmaherruuden ja ne osoittautuivat varsin taistelukestäviksi. Kaksi A5M3-prototyyppiä, joiden voimanlähteenä oli Ranskasta hankitut nestejäähdytteiset 610 hevosvoiman Hispano-Suizan V12-moottorit, valmistettiin. Lisäksi koneissa testattiin moottorin läpi ampuvaa 20 millimetrin tykkiä. Vaikka koneet olivat hieman nopeampia kuin edeltäneet mallit, ei niitä kuitenkaan tilattu ulkomaisen moottoritoimittajan vuoksi.

Kiinalaisten vetäessä ilmavoimiensa koneet pois A5M2-koneiden toiminta-alueelta kasvoi toimintasädevaatimus. Paranneltu A5M4 oli ulkoisesti identtinen avoimine ohjaamoineen loppusarjan A5M2b-koneiden kanssa. Sen voimanlähteenä oli Kotobuki 41 ja koneeseen oli asennettavissa 160 litran lisätankki rungon alle. Ensimmäiset uudet koneet luovutettiin taistelujoukoille Kiinaan vuonna 1938 ja ne pakottivat kiinalaiset siirtämään koneensa yhä kauemmas etulinjasta. Kone oli valmistusmääriltään suurin alatyyppi ja se säilyi Nagoyan tehtaan tuotannossa aina vuoteen 1940 saakka. Lisäksi K.K. Watanabe Tekkosho ja Dai-Nijuichi Kaigun Kokusho eli Omuran 21. laivaston lentovarikko valmistivat 200 konetta. Tuotannon loppuvaiheessa moottoriksi vaihdettiin Kotobuki 41 kai, minkä lisäksi tehtiin pieniä muutoksia rakenteeseen. Konetyyppi poistettiin taistelutehtävistä 1941.

Tekniset tiedot

Lähde: 

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&&07.05500007,55 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.&&&&0011,00 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,20 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&017.080000017,80 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01216.&&&&001 216 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Nakajima Kotobuki 41 -yhdeksänsylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0529.&&&&00529 kW (&&&&&&&&&&&&0710.&&&&00710 hv)

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0440.&&&&00440 km/h
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&01200.&&&&001 200 km
  

Aseistus

• 2 × 7,7 mm tyypin 89 -konekivääriä
• A5M1a: 2 × Oerlikon 20 mm FF -tykkiä
• A5M3a: 1 × 20 mm Hispano -tykkiä
• A5M2b ja A5M4: 2 × 30 kg pommia

Lähteet

• Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to Axis Aircraft of World War II: The warplanes of Germany, Italy and Japan during World War II. (ensipainos 1984, London, England) Chartwell Books, 2002. ISBN 0-7858-1363-2 (englanniksi)
• René J. Francillon: Japanese Aircraft of the Pacific War. Lontoo, UK: Putnam & Company, 1979. ISBN 0-370-30251-6 (englanniksi)
• Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe: Japanese Aircraft 1910-1941. Lontoo, UK: Putnam & Company, 1990. ISBN 0-85177-840-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Paduch, Dariusz: Mitsubishi A5M Claude. Lublin: Kagero, 2021. ISBN 978-83-66673-35-9 (englanniksi)