Mitar Martinović
| Mitar Martinović | |
|---|---|
 Mitar Martinović valokuvassa vuodelta 1912 tai 1913. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. marraskuuta 1870 Bajice |
| Kuollut | 11. huhtikuuta 1954 Belgrad |
| Sotilashenkilö | |
| Taistelut ja sodat |
ensimmäinen Balkanin sota ensimmäinen maailmansota |
| Sotilasarvo | kenraali |
Mitar Martinović (8. marraskuuta 1870 – 11. huhtikuuta 1954) oli montenegrolainen kenraali ja poliitikko. Hän toimi muun muassa Montenegron pääministerinä ensimmäisen Balkanin sodan aikaan ja kenraalina ensimmäisessä maailmansodassa.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mitar Martinović syntyi Montenegron Bajicessa lähellä Cetinjen kaupunkia 8. marraskuuta 1870 ja hän opiskeli sotilaskoulussa Italian Torinossa valmistuen vuonna 1890. Valmistumisensa jälkeen Martinović liittyi Montenegron armeijaan, jossa hän yleni vuonna 1902 kenraaliksi. Vuosien 1907 ja 1910 välillä hän toimi myös kotimaansa puolustusministerinä.[1]
Montenegron kuningas Nikola I nimitti Martinovićin Montenegron pääministeriksi 19. kesäkuuta 1912. Martinović toimi myös hallituksensa puolustusministerinä ja ulkoministerinä. Montenegro osallistui Martinovićin hallituskaudella ensimmäiseen Balkanin sotaan. Sodan aikana huhtikuussa 1913 montenegrolaisten joukkojen onnistui vallata Shkodërin kaupunki nykyisessä Albaniassa. Kaupungin hallussapitäminen oli yksi Martinovićin päätavoitteista sodan aikana. Montenegro jäi kuitenkin ilman toivottua tukea Venäjältä ja Serbialta. Itävalta-Unkari uhkasi maata sodalla ja sitä painostivat myös länsivallat. Lopulta Martinović ja Nikola I:n taipuivat ja Shkodër luovutettiin itsenäistyneelle Albanialle. Martinović joutui eroamaan pääministerin virastaan diplomaattisen tappionsa johdosta 8. toukokuuta.[1]
Montenegro ajautui jälleen sotaan ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Martinović komensi montenegrolaisia joukkoja Herzegovinan ja Drinajoen rintamilla. Huhtikuusta joulukuuhun 1915 Martinović toimi Montenegron armeijan edustajana Venäjän yleisesikunnassa ja sittemmin hän siirtyi armeijan joukkojen komentajaksi kotorin alueelle. Maailmansodan jälkeen Montengrosta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa. Martinović jatkoi sotilasuraansa Jugoslaviassa toimien maan armeijan aluepiirin varakomentajana. Hän kirjoitti myös teoksen Vojni duh i disciplina u vojsci. Martinović kuoli Belgradissa 11. huhtikuuta 1954.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 633. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
