Misijärvi
| Misijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kemijärvi |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 65.798.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 163,6 m [1] |
| Rantaviiva | 27,59 km [2] |
| Pinta-ala | 6 km² [2] |
| Tilavuus | 0,019 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,2 m [2] |
| Suurin syvyys | 20 m [2] |
 Misijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Misijärvi on metsäjärvi Kemijärven länsiosassa Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on kuusi neliökilometriä. Etäisyys Kemijärven keskustasta on 30 kilometriä länsilounaaseen ja Rovaniemeltä 46 kilometriä itäkoilliseen.[2][1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Misijärven pituus kaakosta luoteeseen on 5,8 kilometriä. Järvi kapenee luodetta kohden. Järven itäosassa sijaitsee kapea, noin 1,3 kilometriä pitkä kaakkois–luoteissuuntainen alue, jonka syvyys on vähintään 10 metriä. Misijärven syvin kohta, 20 metriä, sijaitsee syvän alueen kaakkoisosassa. Sen nimi on Särkihauta. Noin neljä prosenttia järvestä on vähintään 10 metriä syvä, kolmasosa järvestä on korkeintaan kaksi metriä syvä.[2][1]
Misijärven saariluku on 15. Saarista 3 on yli hehtaarin laajuisia. Suurimmat saaret (Kalmistosaari, Korkiasaari) sijaitsevat aivan järven syvänteen länsipuolella. Kalmistosaaren pohjoisrannalta on noin sata metriä Särkihautaan. Misijärven rannoilla on harvakseltaan pientaloja, Misin kylä sijaitsee järven luoteispuolella Rovaniemen alueella.[1]
Misijärven itäkolkkaan laskee lyhyt Misijoki Misilammelta (166,0 metriä mpy). Kaakosta järveen virtaa Raa'anoja. Misijärven luusua sijaitsee järven luoteiskulmassa Misijoensuussa. Kemijärven ja Rovaniemen kuntaraja kulkee luusuan tienoilla.[1]
Misijärven vesitilavuus on 19 214 000 kuutiometriä.[2]
Misijärvi (65.798.1.001) kuuluu Misijoen alueeseen (65.798), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kemijoen vesistössä (65). Toinen jakovaihe on Vianjoen valuma-alue (65.79) ja ensimmäinen jakovaihe Raudanjoen valuma-alue (65.7). Misijärvi on laajin Misijoen alueen 90:stä vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Toiseksi laajin on Kärväsjärvi.[4]