Mir

Mir
Mir helmikuussa 1998.
COSPAR ID	1986-017A
Tilastotietoja
Laukaisu	19. helmikuuta 1986
Paluu	23. maaliskuuta 2001
Massa	250 000 kg
Infobox OKNimi-testi OK

Mir (ven. Мир, voi tarkoittaa sekä maailmaa että rauhaa) oli neuvostoliittolainen (myöhemmin venäläinen) avaruusasema. Se rakennettiin kiertoradalla moduuleista, jotka kaikki laukaistiin erikseen alkaen 19. helmikuuta 1986 vuoteen 1996 asti. Mir perustui Neuvostoliiton laukaisemaan Saljut-avaruusasemasarjaan. Se oli myös maailman ensimmäinen jatkuvasti miehitettynä ollut avaruusasema, ja Maan suurin keinotekoinen kiertolainen ennen seuraajansa Kansainvälisen avaruusaseman rakentamista.

Mir tammikuussa 1998.

Mir poistui käytöstä, kun 23. maaliskuuta 2001 se ohjattiin ilmakehään lähellä Fidžin Nadia, josta se pudotettiin eteläiseen Tyyneenmereen. Ennen Mirin tuhoamista oli esillä mielenkiintoa Mirin ostamisesta ja sen käyttämisestä kaupalliseen käyttöön, mutta asema koettiin liian epävakaaksi, jotta se olisi voinut enää palvella tarpeeksi turvallisesti. Lisäksi valmisteilla oli uusi kansainvälinen avaruusasema, ISS, joten Mirin rahoittamiseen ei ollut lopulta mielenkiintoa.

Käyttötarkoitus

Spektr-moduuli vaurioitui pahoin törmäyksessä huoltoaluksen kanssa. Kuvassa Spektrin vaurioitunut aurinkopaneeli.

Mir-sukkulaohjelman aikaan Mir yhdisti voimansa Yhdysvaltojen avaruussukkuloiden kanssa. Maata kiertävä Mir tarjosi suuret ja elinkelpoiset mahdollisuudet tieteellisille tutkimuksille avaruudessa. Mirillä vierailleet avaruussukkulat tarjosivat kuljetuksia ja tarvikkeita sekä väliaikaisia laajennuksia elin- ja työskentelytiloja muodostaen näin historian suurimman avaruusaluksen yhteismassaltaan 250 tonnia. Vierailevat yhdysvaltalaiset sukkulat käyttivät muokattua välineistöä kyetäkseen telakoitumaan avaruusasemalle, joka oli suunniteltu ensisijaisesti neuvostoliittolaista Buran-sukkulaa varten.

Mirillä toimi kansainvälisiä tiedemiehiä ja yhdysvaltalaisia astronautteja.

Sisältä Mir näytti ahtaalta labyrintilta täynnä kaapeleita, letkuja ja tieteellistä välineistöä. Mukana oli myös arkipäiväisiä tavaroita kuten kitara, valokuvia, lasten piirustuksia sekä kirjoja. Yleensä Mir majoitti kolmea miehistön jäsentä, mutta joskus siellä majaili jopa kuusi henkeä kuukaudessa, mukaan luettuna ensimmäinen afganistanilainen kosmonautti Abdul Ahad Mohmand. Lukuun ottamatta kahta lyhyttä jaksoa Mir oli jatkuvasti miehitettynä elokuuhun 1999 asti.

Rakenne

Mir rakennettiin moduuleista, jotka laukaistiin yksittäin Proton-kantoraketilla lukuun ottamatta telakointimoduulia, joka kuljetettiin asemalle Yhdysvaltain NASAn avaruussukkulalla.

Kaaviokuva Mirin moduuleista

Ydinmoduuli (Asuintilat)

Moduuli	Laukaisupvm.	Laukaisualus	Telakointipvm.	Massa (kg)	Sojuz-lento	Tarkoitus
Ydinmoduuli (Kuva)	19. helmikuuta 1986	Proton 8K82K	–	20 100	–	Asuintilat
Kvant-1 (Kuva)	31. maaliskuuta 1987	Proton 8K82K	9. huhtikuuta 1987	10 000	TM-2	Tähtitiede
Kvant-2 (Kuva 1) (Kuva 2)	26. marraskuuta 1989	Proton 8K82K	9. joulukuuta 1989	19 640	TM-8	Uudempi elossapitojärjestelmä
Kristall (Kuva 1) (Kuva 2)	31. toukokuuta 1990	Proton 8K82K	10. kesäkuuta 1990	19 640	TM-9	Teknologia, materiaalitiede, geofysiikka ja astrofysiikka
Spektr (Kuva 1) (Kuva 2)	20. toukokuuta 1995	Proton 8K82K	1. kesäkuuta 1995	19 640	TM-21	USA-NL yhteistyöohjelman tilat
Telakointimoduuli (Kuva 1) (Kuva 2)	12. marraskuuta 1995	STS-74 – Avaruussukkula Atlantis	15. marraskuuta 1995	6 134	TM-22	Avaruussukkulan ja Mirin välinen telakointikappale
Priroda (Kuva 1) (Kuva 2) (Kuva 3)	23. huhtikuuta 1996	Proton 8K82K	26. huhtikuuta 1996	19 000	TM-23	Kaukohavainnointi

Katso myös

• Kansainvälinen avaruusasema
• Miehitetyt avaruuslennot
• Mir-avaruusaseman retkikuntien miehistöt

Aiheesta muualla

• Zak, Anatoly: How Mir was built – 15 Spectacular Years: 1986 - 2001 RussianSpaceWeb.com. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
• Mir-Shuttle Docking Module Astronautix.com. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
• Portree, David S. F.: Mir Hardware Heritage. Lyndon B. Johnson Space Center: National Aeronautics and Space Administration, 1995. NASA RP 1357 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.3.2020). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• McDonald, Sue: Mir Mission Chronicle : November 1994 – August 1996. Lyndon B. Johnson Space Center: National Aeronautics and Space Administration , 1998. NASA/TP-98-207890 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.3.2020). (englanniksi)
• Nield, George C. & Vorobiev, Pavel Mikhailovich (Editors): Phase 1 Program Joint Report. National Aeronautics and Space Administration , 1999. NASA SP-1999-6108 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.3.2020). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Bluth, B. J. & Helppie, Martha: Soviet Space Stations as Analogs (pdf) 1986. NASA Headquarters, Washington, D.C. . Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
• 15 vuotta avaruusasema Mirin tuhoutumisesta Tiedetuubi.fi. Viitattu 23.3.2020.

Avaruusasemat ja asumukset

Nykyiset	Kansainvälinen avaruusasema Tiangong
Entiset	Mir Saljut Skylab Spacelab
Suunnitteilla	Yksityiset Axiom Station Haven-1 Orbital Reef Starlab Kansalliset Bharatiya Antariksha Station Lunar Gateway (Artemis)