Minna Palmroth
Minna Palmroth | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. toukokuuta 1975 Sahalahti |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | laskennallisen avaruusfysiikan professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 1999, FT 2003) |
Instituutti | Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos |
Tutkimusalue | Geotieteet |
Tunnetut työt | Vlasiator-avaruussään ennustemalli[1] |
Palkinnot | Väisälän palkinto (2016), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Teknillisten tieteiden akatemian jäsen |
Aiheesta muualla | |
Minna Palmroth Tuhat-tutkimusportaalissa | |
Minna Maria Emilia Palmroth[2] (s. 10. toukokuuta 1975 Sahalahti)[3][4] on suomalainen avaruusfyysikko ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professorina.[2][5][1] Hän on saanut arvostettua Euroopan tiedeneuvoston (ERC) rahoitusta johtamilleen tutkimushankkeille.[4][1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palmroth valmistui ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta ja maisteriksi fysiikasta Helsingin yliopistosta 1999. Hän väitteli filosofian tohtoriksi pääaineenaan fysiikka vuonna 2003.[4] Palmrothin englanninkielinen väitöskirja Solar wind: magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation käsitteli aurinkotuulen eli auringosta peräisin olevan hiukkassuihkun vuorovaikutusta maapallon magnetosfäärin kanssa havaintoaineistojen ja maailmanlaajuisen magnetohydrodynaamisen simulaation pohjalta.[6]
Työurallaan Palmroth on työskennellyt erityisesti Ilmatieteen laitoksella. Hän oli laitoksen väitöskirjatyöntekijä 1999–2003 ja väiteltyään postdoc-tutkija 2003–2005. Vuonna 2004 hän vieraili Yhdysvaltain ilmakehätutkimuksen keskuksessa. Palmroth oli Suomen Akatemian rahoittama postdoc-tutkija 2005–2008 ja Suomen Akatemian ja Ilmatieteen laitoksen akatemiatutkija 2008–2013. Hän johti Ilmatieteen laitoksen Maata havainnoivaa osastoa 2011–2016 ja toimi samalla vuodet 2013–2016 myös Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen tutkimusprofessorina.[4] Vuoden 2017 alusta hän on toiminut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina ja toimii vuosina 2018–2025 myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtajana.[4][1]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palmroth sai vuonna 2016 Väisälän palkinnon.[7] Vuodesta 2018 hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.[2] Palmroth on myös Teknillisten tieteiden akatemian jäsen.[8] Hänet kutsuttiin vuonna 2021 myös Suomen Tiedeseuran jäseneksi.[3] Vuonna 2022 Palmrothille myönnettiin J. V. Snellman -palkinto.[9] Hänet kutsuttiin vuonna 2022 Academia Europæan jäseneksi.[10] Helmikuussa 2023 Palmrothille myönnettiin Kopernikus-mitali uraauurtavasta työstään avaruusympäristösimulaattori Vlasiatorin parissa ja saavutuksistaan avaruusfysiikan edistämisessä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tutkimuksen huiput Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
- ↑ a b c Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 11.4.2019.
- ↑ a b Varsinaiset jäsenet 2.6.2023. Suomen Tiedeseura. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ a b c d e Arkistoitu kopio (Arkistoitu sivu) 13.12.2018. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Minna Palmroth – Avaruussään ennustaja 26.4.2017. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 11.4.2019.
- ↑ Palmroth, Minna: Solar wind: magnetosphere interaction as determined by observations and a global MHD simulation Helda-tietokanta. 2003. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Väisälän palkinto Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Arkistoitu kopio Teknillisten tiedeiden akatemia, ttatv.fi. Arkistoitu 29.6.2019. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Pellinen, Johanna: Tiedonjulkistamispalkinto avaruussään tutkijalle 24.3.2022. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Minna Palmroth Academia Europæa. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Minna Palmroth awarded Copernicus Medal 2023 Copernicus.org. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)