Milja Kaunisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Milja Kaunisto (s. 1976 Ylöjärvi)[1] on suomalainen musiikintekijä, laulaja, sanoittaja ja kirjailija.[2]

Milja Kaunisto Conquesin luostarikirkossa Saint Cécile -konsertissa vuonna 2016

Kaunisto on kirjoittanut Olavi Maununpojasta kertovan trilogian, jonka on kustantanut Gummerus. Kauniston esikoisromaani ja trilogian ensimmäinen osa Synnintekijä ilmestyi vuonna 2013. Toinen osa Kalmantanssi ilmestyi vuonna 2014 ja päätösosa Piispansormus vuonna 2015.[3] Vuonna 2016 ilmestyi Ranskaan ja vuoden vallankumoukseen sijoittuvan Purppuragiljotiini-sarjan avausteos Luxus. Sen käännösoikeudet on myyty Puolaan.[4] Sarjan toinen osa, Ranskan vallankumouksen terrorin vuosiin sijoittuva Corpus — kuolema ja kurtisaani ilmestyi vuonna 2017. Sarjan päätösosa Status (2018) sijoittuu Robespierren kaatumisen ja direktorion alkuaikaan.

Vuonna 2019 ilmestynyt Tulenpunainen kabaree (Gummerus) sijoittuu puolestaan Pariisin suuren maailmannäyttelyn vuoteen 1900, Saint Lazaren vankilaan ja Ville Vallgrenin Havis-Amanda -patsaan luomisen aikoihin. Kauniston kirjoittama taiteilijaelämäkerta isästään Pasi Kaunistosta (Gummerus, 2022) on nimeltään Pasi Kaunisto — Elävän laulajan sielu. Muistelmateos Hajanainen - Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023) peilaa eri sukupolvien rooleja ja taakkoja Kauniston omien elämänvaiheiden kautta.

Kaunisto asuu Ranskassa Villecomtalin kylässä.[5] Hänen isänsä on muusikko Pasi Kaunisto ja äiti kuvataiteilija Irmeli Kaunisto.[1] Hän kirjoittaa ja esittää musiikkia nimellä Mortimer Keefe.

Olavi Maununpoika -trilogia

Purppuragiljotiini-sarja

Muut teokset


  1. a b Oksanen, Taru: Halu lukea ajoi kirjailijaksi Suur-Tampere. 26.2.2013. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 14.10.2015.
  2. Milja Kaunisto Kirja.fi. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015.
  3. Piispansormus on komea päätös Milja Kauniston Olavi Maununpoika -trilogialle 15.1.2015. Gummerus. Viitattu 21.2.2015.
  4. Luxus Gummerus. Viitattu 4.11.2016.
  5. Kylvén, Anu: Kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta: ”Rakensimme yhteisen kuplan” Kotiliesi.fi. 5.11.2014. Viitattu 21.2.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]