Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
| Mikonkeitaan tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kristiinankaupunki |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2023 [1] |
| Kustannus | yli 100 miljoonaa € [2] |
| Perustaja | UPM Kymmene Oyj & Otsotuuli Oy |
| Rakennuttaja | Energiequelle [1] |
| Omistaja | Energiequelle [3] |
| Operaattori | Energiequelle |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4][5] |
| Puistojännite | 20 kV [5] |
| Liittymisjännite | 110 kV [5] |
| Tuulivoimalat | 16 × Siemens−Gamesa SG (6,6 MW) [3] |
| Kapasiteetti | 105,6 MW [3] |
 Mikonkeitaan tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto on Pohjanmaalla Kristiinankaupungin Metsälään rakenteilla oleva tuulivoimapuisto, jossa tulee toimimaan 16 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti olisi 106 megawattia. Tuulivoimapuiston rakentaa, sen omistaa ja sitä tulee operoimaan Energiequelle.[6][3][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston voimala-alue sijaitsee Metsälän Sandvikin eteläpuolella ja Kallträskin koillispuolella, Isojoen kuntarajan tuntumassa ja laajan Stormossenin ympärillä.[1] Kristiinankaupungin taajama-alue sijaitsee tuulivoimapuistosta noin 25 kilometriä luoteeseen ja Isojoen kirkonkylä 15 kilometriä itään päin. Merenrannikolle länteen on matkaa 13 kilometriä.[5] Tuulipuiston pituus on 3,5 kilometriä, leveys 2,0 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Voimala-alueelle johtaa valtatieltä 8 huoltotieyhteys Riskulan kohdalta.[7][6]
Tuulivoimalaitokset ovat espanjalaisen Siemens-Gamesan valmistamaa SG 6.6-170-mallia, jonka napakorkeus on 145 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 170 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,6 megawattia.[1][3][8][9] Tuulivoimaloiden siivet painavat noin 25 tonnia.[2] Voimalat sijaitsevat 50–70 metrin korkeudella mpy.[6] Voimaloiden tuottama sähkö tullaan johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä alueen keskellä sijaitsevalle sähköasemalle. Siellä tuotetun sähkön jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja johdetaan koillispuolella sijaitsevalle Arkkukallion sähköasemalle. Sen kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen 400 kilovoltin sähkölinja.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti laittaa UPM Kymmenen pyynnöstä Mikonkeitaan tuulivoimapuiston kaavoituksen vireille kesäkuussa 2013, jolloin kaavoituksesta käytiin viranomaisneuvottelu.[7] UPM Kymmene toimitti kesäkuussa 2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle YVA-menettelyn mukaisen arviointiohjelman. Hankkeessa suunniteltiin 30 tuulivoimalaitoksen pystyttämistä joko 120 metrin tai 140 metrin pituisten tornien varaan. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi ollut voimalatyypistä riippuen 72–120 megawattia. Tuulipuiston hankealueen pinta-ala oli tässä vaiheessa 20 neliökilometriä ja se sijaitsi Kristiinankaupungin ja Isojoen alueilla. Tuulivoimalaitokset oli ryhmitelty hankealueen sisälle kahdeksi erikokoiseksi ryppääksi, joista 2/3-osaa voimaloista sijaitsivat Kristiinankaupungissa ja loput Isojoella.[1] Tuotettu sähkö kerättäisiin 20 kilovoltin maakaapeleilla omalle sähköasemalle, jossa sen jännite nostettaisiin 110 kilovolttiin. Sähkönsiirto ajateltiin toteuttaa 110 kilovoltin sähkölinjalla, joka rakennettaisiin itäpuolella kulkevan 400 kilovoltin siirtolinjan viereen. Sähkö johdettaisiin tällä linjalle sähköasemalla, joka nostaisi sähkön jännitteen 110 kilovoltista 400 kilovolttiin. Toinen vaihtoehto olisi rakentaa siirtolinjaa 44 kilometriä eteenpäin 400 kilovoltin linjan viereen Kristiinankaupunkiin, jossa sähkö johdettaisiin sähköverkkoon. ELY-keskuksen yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon syyskuussa 2013. Siinä pyydettiin huomioimaan jatkosuunnittelussa muutamia yksityiskohtia. Sellaisia olivat Siirojoen läheisyyteen kaavailtujen voimaloiden siirto kauemmaksi joesta, luontoselvityksien tekeminen sähkön siirtojohtojen linjauksien ympäristössä, huomioidaan Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumisen arviointi, tarkennetaan kasvillisuus- ja muiden luontokohteiden vaikutuksien selvityksiä.[10][11]
Hankkeen arviointiselostuksen toimitti ELY-keskukselle Otsotuuli Oy, josta oli tullut hankkeen vastuuvetäjä. Kyseinen yhtiö oli perustettu huhtikuussa 2013 [12]. Se toimitti ELY-keskukselle YVA-menettelyn arviointiselostuksen maaliskuussa 2014. Hankkeen sisältö oli muuttunut siten, että suppeammassa vaihtoehdossa pystytettäisiin 19 kappaletta 140 metrin pituisia tuulivoimalaitoksia Kristiinankaupungin puolella, joiden yhteiskapasiteetti olisi 46–76 megawattia. Toisessa vaihtoehdossa tuulivoimaloita olisi 26, jossa edellisten lisäksi siihen olisi kuulunut seitsemän Isojoen puolelle tulevaa voimalaitosta.[10][11] Samalla asetettiin osayleiskaavan luonnos nähtäville toukokuussa ja kesäkuun alussa 2014.[7]
Yhteysviranomainen antoi arviointiselostuksesta lausunnon heinäkuussa 2014. Yhteysviranomainen osoitti vertailevassa arvioinnissa muun muassa seuraavat eroavuudet. Tuulivoimapuiston vaihtoehdoiksi tuli kaksi erisuuruista tuulipuistoa. Kristiinankaupungin puolelle rakennettavia voimalaitoksia oli neljä vähemmän, samoin oli toimittu Stormossenin itäpuolselle ja hankealueen pohjoisosien kahdelle tuulivoimalaitokselle. Tönijärven ympäristöstä siirrettiin kaksi voimalaa kauemmaksi ja yksi voimala poistettiin. Sähkönsiirron toteuttamiseksi oli lisätty vielä kolmas vaihtoehto.[13][11]
Isojoen kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan joulukuussa 2015, mutta Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vasta kesäkuussa 2016.[14] Kristiinankaupungin osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä kesäkuun puolivälistä sen loppuun, ja siitä pyydettiin lausuntoja elokuussa 2015. Kristiinankaupungin puolelle oli merkitty 18 tuulivoimalaitoksen paikat. Niiden kapasiteetiksi kaavailtiin 60–100 megawattia ja vuosituotannoksi 270 gigawattituntia. Kaava-alueen pinta-ala oli 14,69 neliökilometriä, johon voimalat oli sijoitettu lähinnä UPM Kymmenen metsäpalstoille. Tuulivoimaloita oli luonnosvaiheen jälkeen siirretty lievästi etelään ja kauemmaksi suoalueelta.[7]
Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin kumosi marraskuussa 2017 kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kuin se liittyi asuin- ja lomarakennuksien asukkaisiin kohdistuvaan meluun.[14] Myös tästä päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi helmikuussa 2019 valituksessa esitetyt lisävaatimukset ja jätti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimaan.[15] Osayleiskaava kuulutettiin voimaantulleeksi maaliskuussa 2019.[16] Syyskuussa 2019 uutisoitiin, että saksalainen Energiequelle olisi hankkinut itselleen kolme tuulivoimahanketta Merikarvialta, Hyrynsalmelta ja Kristiinankaupungista. Yksi niistä oli elokuussa Otsotuulelta ostettu Mikonkeidas.[17] Hanketta alettiin jatkossa kehittämään maaliskuussa 2014 perustetussa Mikonkeitaan Tuulivoima Oy:össä ja Otsotuuli Oy lakkautettiin myöhemmin tammikuussa 2021.[12][18] Hankealue oli tähän asti ulottunut Kristiinankaupungin alueelta Isojoen puolelle. Isojoelle oli suunniteltu viittä tuulivoimalaitosta, mutta tämä osa irrotettiin tästä tuulivoimapuistohankkeesta Isokeitaan tuulivoimapuistoksi, joka myytiin Ilmatar Energylle.[1][19]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Energiequelle pyysi saada keväällä 2020 Kristiinankaupungilta rakennusluvat hyväksytylle tuulivoimahankkeelle. Vuosina 2021–2022 laadittiin yksityiskohtaiset suunnitelmat tiestön, tiedonsiirron, sähköaseman ja sähkölinjan rakentamiseksi. Tuulivoimaloiden lopulliseksi lukumääräksi oli tässä vaiheessa tullut 16 ja niiden kapasiteetiksi 105 megawattia. Rakentaminen käynnistyi alkutalvesta vuonna 2023. Pääurakoitsija oli NYAB, jonka vastuulla oli tiestön, nostokenttien, voimaloiden perustukset, sisäverkon, sähköaseman ja voimajohtojen rakentaminen. NYAB:n ”avaimet käteen”-urakan arvo oli 18 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 alkoi tuulivoimaloiden pystytys. Tuulivoimalaitokset laivattiin Kaskisten satamaan, josta niiden osia kuljetettiin tuulivoimapuiston alueelle heinäkuun lopulta lokakuun alkuun asti. Osien kuljetusreitti muodostui kantatiestä 67, yhdystiestä 6761, valtatiestä 8 ja siitä haarautuvasta tuulivoimapuiston huoltotiestä. Voimaloita on pystytetty koko syksyn ja alkutalven ajan. Niiden tulisi olla valmiita vuodenvaihteissa.[1][19][9][20][21][4]
Tuulivoimapuiston kustannusarvio on yli 100 miljoonaa euroa [2] ja sen kaupallinen käyttöönotto sekä avajaiset tapahtuvat vuoden 2025 puolella.[1][20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Mikonkeidas energiequelle.de. 19.7.2024. Energiequelle. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ a b c Mikonkeitaan tuulivoima-alueen nostotyöt menossa – Liikkumista pyydetään välttämään työmaalla suupohjansanomat.fi. 2.10.2024. Kristiinankaupunki: Ilkka. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b c d e Mikonkeidas www.thewindpower.net. 22.4.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Mikonkeitaan tuulipuisto nyabgroup.com. NYAB Ab. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b c d e Mikonkeitaan tuulivoimapuisto (PDF) (tuulivoimapuistohankkeen arviointiohjelma, s. 1, 12–14, 17–22, 33–35, 42, 45) ymparisto.fi. 6.2013. Helsinki: UPM-Kymmene Oyj & FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy & Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 1.11.2024.
- ↑ a b c Mikonkeitaan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ a b c d Kristiinankaupungin teknisen lautakunnan esityslista liitteineen (PDF) (s. 95–96, 99–102, 122 ja 146 (kokonaan s. 95–198)) kristinestad.fi. 16.3.2016. Kristiinankaupunki: Kristiinankaupunki. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Siemens-Gamesa SG 6.6-170 www.thewindpower.net. 9.8.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kääriäinen, Juuso: Rakennustyöt alkoivat Mikonkeitaan tuulipuistossa – Rajamäenkylän tuulivoimahanke etenee rakentamisen valmisteluun yle.fi. 8.3.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b Yhteysviranomaisen lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-ohjelmasta (PDF) (s. 13) ymparisto.fi. 6.9.2013. Helsinki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b c Mikonkeitaan tuulivoimapuisto, Kristiinankaupunki YVA-menettely. 2.5.2023. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ a b Otsotuuli Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Kristiinankaupunki ja Isojoki (PDF) (s. 2, 16–22) ymparisto.fi. 16.7.2014. Helsinki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b Asianajotoimisto Mäkitalo: Tuulivoimaa koskevaa oikeuskäytäntöä 2015–2018 (PDF) (s. 107–108)) tuulivoimayhdistys.fi. Helsinki: Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Tuulivoimaosayleiskaava (Kristiinankaupunki, Mikonkeidas) (Muu päätös 586/2019) kho.fi. 19.02.2019. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) skjkl.fi. 14.04.2021. Kristiinankaupunki: Kristiinankaupunki. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Varjonen, Terhi: Suupohjan Mikonkeitaan tuulivoimahanke saksalaisomistukseen yle.fi. 12.9.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Mikonkeitaan Tuulivoima Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b Energiequellen Suomen toistaiseksi suurimman tuulipuiston rakennustyöt käynnistyivät Kristiinankaupungissa energiequelle.de. 8.3.2024. Energiequelle. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b Siirilä, Merja: Mikonkeitaan tuulipuiston voimaloiden asennus alkanut Kristiinankaupungissa – liikkumista alueella pyydetään välttämään yle.fi. 1.10.2024. Helsinki: YLE. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ NYAB ja Energiequelle Mikonkeitaan tuulipuistoa koskevaan BoP-sopimukseen sttinfo.fi. 19.1.2023. Helsinki: Oy Suomen Tietotoimisto. Viitattu 8.11.2024.