Miklós Jancsó
| Miklós Jancsó | |
|---|---|
.jpg) Miklós Jancsó vuonna 2000. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. syyskuuta 1921 Vác, Unkari |
| Kuollut | 31. tammikuuta 2014 (92 vuotta) Budapest, Unkari |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Miklós Jancsó [miklo:š jantšo:] (29. syyskuuta 1921 Vác – 31. tammikuuta 2014[1] Budapest) oli unkarilainen elokuvaohjaaja.
Jancsó nosti 1960-luvulla unkarilaisen elokuvan kansainväliseen maineeseen. Hänen kaikki elokuvansa käsittelevät historiallisia aiheita: niiden tapahtumat sijoittuivat Unkarin ja Itävalta-Unkarin kapinavuosiin sekä ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Elokuvat sisältävät runsaasti kansatieteellistä kuvastoa[2].
Jancsón elokuvissa on runsaasti pitkiä, cinemascopena kuvattuja ottoja. Ne ovat niin pitkiä, että elokuva Punainen psalmi sisältää yhteensä vain 27 ottoa[2]. Kamera seuraa etualalla käveleviä ihmisiä, zoomaa välillä pienen pieniin erikoislähikuviin ja vetäytyy sitten valtaviin laajakulmakuviin. Jancsón elokuvat muistetaankin erityisesti panoraamaotoista, joissa pienet ihmiset seisovat vasten avaraa unkarilaista pustaa – näkymää kutsutaan jancsólaiseksi maisemaksi. Jancsó vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2002.[3][4]
Jancsón ohjaamia elokuvia ovat muun muassa Miehet ilman toivoa (1966), Punaiset ja valkoiset (1967), Hiljaisuus ja huuto (1967), Punainen psalmi (1972) ja Ihmisten paheet (1976). Elokuvaohjaajana Jancsó oli avoimesti poliittinen, ja useisiin hänen teoksiinsa sisältyi edistyksen ja taantumuksen välinen taistelu.[2]
Valikoitu filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cantata, 1963
- Kotiinpaluu (unk. Így jöttem), 1966
- Miehet ilman toivoa (unk. Szegénylegények), 1966
- Tähdet ja sotilaat (unk. Csillagosok, katonák), 1967
- Hiljaisuus ja huuto (unk. Csend és kiáltás), 1968
- Decameron '69 (1969)
- Vapauden tuulia (unk. Fényes szelek), 1969
- Sirokko (unk. Sirokkó), 1969
- La pacifista (engl. The Pacifist ), 1970
- Agnus Dei (unk. Égi bárány), 1971
- Punainen psalmi (unk. Még kér a nép), 1972
- Ihmisten paheet (unk. Vizi privati, pubbliche virtù), 1976
- Jancson Elektra (unk. Szerelem, Elektra), 1978
- Unkarilainen rapsodia (unk. Magyar rapszódia), 1979
- Allegro barbaro, 1979
- A zsarnok szíve, avagy Boccaccio Magyarországon (engl. The Tyrant's Heart), 1981
- Szörnyek évadja (engl. Season of Monsters), 1987
- Jézus Krisztus horoszkópja (engl. Jesus Christ's Horoscope), 1989
- Isten hátrafelé megy (engl. God Walks Backwards), 1990
- Nekem lámpást adott kezembe az Úr Pesten (engl. The Lord's Lantern in Budapest), 1999
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gorondi, Pablo: Hungarian Film Director Miklos Jancso Dies at 92 ABC News. 31.1.2014. Arkistoitu 31.1.2014. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 2325, art. Jancsó, Miklós. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6
- ↑ Tuuli, Markku: Hiljaisuus ja huuto. 1978. lähde tarkemmin?
- ↑ Miklós Jancsón unkarilainen panoraama. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Web Archive 2006.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Dracula-serkku pustalta”, Miklós Jancsón haastattelu ja sen oheisjuttu ”Eurooppalaisen mielen maisema”, Filmihullu 3/2002.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
