Mikael Knip

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Knip
Henkilötiedot
Syntynyt28. syyskuuta 1950 (ikä 74)
Koivulahti
Ammatti lastentautien professori (emeritus), osa-aikainen tutkimusjohtaja
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto (LL 1976, LT 1983)
Instituutti Helsingin yliopisto
Palkinnot Maud Kuistilan palkinto (2004), Tarton yliopiston kunniatohtori, Johnny Ludvigsson ‑tiedepalkinto, Matti Äyräpään palkinto (2017), Highly Cited Researchers (Clarivate, 2021, 2022)

Jan Mikael Knip (s. 28. syyskuuta 1950 Koivulahti) on suomalainen lastentauteihin erikoistunut lääkäri[1] [2]. Hän jäi Helsingin yliopiston professorin virasta eläkkeelle syyskuussa 2018.[3] Knip toimi aiemmin Diabetestukimussäätiön hallituksen puheenjohtajana.[4][5]

Knip valmistui Oulun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1976 ja lääketieteen tohtoriksi 1983.[1][2] Väitöskirjan aiheena oli "Endocrine pancreatic function and its regulation in infants and children in normal and pathological conditions" (Endokriininen haiman toiminta ja sen säätely imeväisillä ja lapsilla normaaleissa ja patologisissa olosuhteissa).[6] Hän on toiminut vuodesta 2000 alkaen lastentautien professorina Helsingin yliopistossa. Hän toimii ylilääkärinä HYKSin lastenklinikalla sekä projektipäällikkönä TAYSin lastenklinikalla. Knip sai vuonna 2017 Matti Äyräpään palkinnon lapsuusiän diabeteksen syntytapojen tutkimuksista. Hän on saanut myös Tarton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin arvon, Johnny Ludvigsson ‑tiedepalkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta lapsuusiän diabeteksen tutkimuksesta sekä Maud Kuistilan palkinnon lääketieteen tutkijoiden ansioituneelle kouluttajalle.[1][2] Mikael Knip jäi eläkkeelle 2018, mutta hän jatkaa osa-aikaisena tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa tutkimusryhmänsä kanssa työtään tyypin 1 diabeteksen sekä eräiden muiden tutkimushankkeiden parissa muun muassa Sigrid Juséliuksen säätiön yhteensä 1,5 miljoonan euron suurapurahan ( 2018-2023) myötävaikutuksella.[7]

Knip on perustanut Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyödyn kanssa Vactech Oy:n, joka kehittää rokotetta 1 tyypin diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi. Kehitystyöhön osallistuu amerikkalainen Provention Bion. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että enterovirusinfektiot voivat olla yksi 1 tyypin diabeteksen aiheuttaja. Rokote on kehitetty Coxsackie B -ryhmän viruksia vastaan. Rokotteen toivotan ehkäisevän myös mahdollisesti sydänlihastulehdusta, aivokalvontulehdusta sekä mahdollisesti myös keliakiaa. Rokotetukimuksessa on edetty jo terveillä aikuisilla tehtäviin kokeisiin asti.[8] Ensimmäiset tulokset kokeista ovat olleet positiivisia, rokote oli hyvin siedetty ja se sai vasta-aineita muodostumaan terveillä aikuisilla koehenkilöillä ilman vakavia haittavaikutuksia.[9]

Professori Knip on nousi marraskuussa 2021 tiedeanalytiikkayhtiö Clarivaten vuosittain kokoamalle maailman viitatuimpien tutkijoiden listalle yhtenä noin kahdestakymmenestä Suomessa työskentelevästä tutkijasta (Highly Cited Researchers). Hän ylsi poikkitieteellisen tutkimuksen luokassa samalle arvostetulle huippututkijoiden listalle myös seuraavana vuonna.[10][11] Vuoden 2022 Clarivaten viitatuimpien tutkijoiden lista tarkasteli vuosina 2011-2021 julkaistuja tutkimuksia. Viitatuimman prosentin joukkoon ylsi maailmanlaajuisesti noin 7 200 tutkijaa. Heistä noin 4 000 ryhmiteltiin aihepiirin mukaan johonkin 21 aiheluokasta, ja noin 3 200 tutkijan tutkimustyö arvioitiin poikkitieteelliseksi tai monialaiseksi (cross-field).[12] Knipin kanssa pitkäaikaisesti yhteistyötä tehnyt Jorma Ilonen nousi samalle huippututkijoiden listalle vuonna 2022.[11][13][14][15][16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Arvostettu lääketieteen palkinto lapsuusiän diabeteksen tutkijalle, Duodecim 10.1.2017
  2. ↑ a b c Mikael Knip Curriculum Vitae
  3. ↑ Elämäntyönä tyypin 1 diabetes Diabetestutkimussäätiö. Arkistoitu 16.5.2021. Viitattu 4.9.2022.
  4. ↑ Diabetestutkimussaatiö vuosikertomus 2022 Diabetestutkimussäätiö. Viitattu 27.7.2024.
  5. ↑ Hallinto Diabetestutkimussäätiö. Viitattu 4.9.2022.
  6. ↑ Mikael Knip: ”no. 17”, Endocrine pancreatic function and its regulation in infants and children in normal and pathological conditions. Oulu: University of Oulu : Oulu University Library, [distr.], 1983. ISBN 978-951-42-1520-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.9.2022).
  7. ↑ Diabetessäätiö: Eläke ei muuta suuntaa – professori Mikael Knip jatkaa tyypin 1 diabeteksen isojen kysymysten parissa diabetestutkimus.fi. 2018. Arkistoitu 11.11.2020. Viitattu 21.11.2020.
  8. ↑ Diabetesrokotteen tutkiminen ihmisillä käynnistyi Suomessa | Vactech Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 3.9.2022.
  9. ↑ Vactech Oy - Vactech announces positive final results from First-In-Human study of Coxsackievirus B Vaccine Candidate PRV-101 Vactech Oy, vactech.fi. Viitattu 3.9.2022. (englanti)
  10. ↑ Mikael Knip webofscience.com. 11/2022. Viitattu 16.12.2022.
  11. ↑ a b Highly Cited Researchers, 2022 Recipients, Finland 17.11.2022. Web of Science (webofscience.com) / Clarivate. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Highly Cited Researchers, Methodology (2022) 17.11.2022. webofscience.com / Clarivate. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Dosentti Mikael Knip Oulun yliopistosta... (tilaajille) 26.4.1993. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 16.12.2022. (suomeksi)
  14. ↑ Markku Mäki, Kirsi Mustalahti, Jorma Kokkonen, Petri Kulmala, Mila Haapalahti, Tuomo Karttunen, Jorma Ilonen, Kaija Laurila, Ingrid Dahlbom, Tony Hansson, Peter Höpfl & Mikael Knip: Prevalence of Celiac Disease among Children in Finland (DOI: 10.1056/NEJMoa021687nejm.org) N Engl J Med 2003 (348): 2517-2524. 19.6.2003. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Tommi Vatanen, Aleksandar D. Kostic, Eva d’Hennezel, Heli Siljander, Eric A. Franzosa, Moran Yassour, Raivo Kolde, Hera Vlamakis, Timothy D. Arthur, Anu-Maaria Hämäläinen, Aleksandr Peet, Vallo Tillmann, Raivo Uibo, Sergei Mokurov, Natalya Dorshakova, Jorma Ilonen, Suvi M. Virtanen, Susanne J. Szabo, Jeffrey A. Porter, Harri Lähdesmäki, Curtis Huttenhower, Dirk Gevers, Thomas W. Cullen, Mikael Knip, Ramnik J. Xavier: Variation in Microbiome LPS Immunogenicity Contributes to Autoimmunity in Humans (DOI: https://doi.org/10.1016/j.cell.2016.04.007)+Cell, 165 (4), 842-853. 28.4.2016. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Moran Yassour, Eeva Jason, Larson Hogstrom, Timothy D. Arthur, Surya Tripathi, Heli Siljander, Jenni Selvenius, Sami Oikarinen, Heikki Hyöty, Suvi M. Virtanen, Jorma Ilonen, Pamela Ferretti, Edoardo Pasolli, Adrian Tett, Francesco Asnicar, Nicola Segata, Hera Vlamakis, Eric S. Lander, Curtis Huttenhower, Mikael Knip and Ramnik J. Xavier: Strain-Level Analysis of Mother-to-Child Bacterial Transmission during the First Few Months of Life (DOI: 10.1016/j.chom.2018.06.007) Cell Host Microbe, 24(1): 146–154.e4. 11.7.2018. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikael_Knip&oldid=22536560”