Mikael Bourtzes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Bourtzesin johtamat bysanttilaiset valtaavat Antiokian. Miniatyyrimaalaus Madrid Skylitzesin kuvitetusta käsikirjoituksesta 1100-luvulta.

Mikael Bourtzes (kreik. Μιχαήλ Βούρτζης; s. noin 930/935 – k. vuoden 996 jälkeen)[1] oli bysanttilainen sotapäällikkö 900-luvulla. Hän oli Eufrat-joen alueelta kotoisin olevan Bourtzes-suvun ensimmäinen merkittävä edustaja.[2]

Vuonna 968 keisari Nikeforos II Fokas nimitti Bourtzesin patrikiokseksi ja pienen Amanos-vuorilla lähellä Antiokiaa sijainneen Mauron Orosin ('Musta vuori') sotilas- ja siviilihallintoalueen (thema) käskynhaltijaksi ja sotilaskomentajaksi (strategos).[3] Hän sai tehtäväkseen johtaa arabien hallussa olevan Antiokian piirittämistä. Bourtzes kuitenkin rikkoi Nikeforoksen käskyjä ja hyökkäsi kaupunkiin vallaten sen lokakuussa 969. Hän joutui tämän takia epäsuosioon ja Nikeforos erotti hänet virastaan. Myöhemmin Bourtzes liittyi salaliittoon, joka murhasi Nikeforoksen joulukuussa 969.[2][4]

Keisari Basileios II nimitti Bourtzesin Antiokian maaherraksi (douks) ja tämä osallistui vuonna 976 taisteluun kapinaan noussutta Bardas Sklerosta vastaan Laparan taistelussa. Keisarille uskolliset joukot kärsivät kuitenkin tappion ja Bourtzes siirtyi Skleroksen puolelle. Kapinallisten kärsittyä tappion Bourtzes vaihtoi jälleen puolta. Vuosina 990–996 hän toimi Antiokian maaherrana, jonka jälkeen hän katoaa lähteistä.[2]

  • Cheynet, Jean-Claude & Vannier, Jean-François: Études Prosopographiques. Publications de la Sorbonne, 1986. ISBN 9782859441104 Google books. (ranskaksi)
  • Holmes, Catherine: Basil II and the Governance of Empire (976-1025). Oxford University Press, 2005. ISBN 9780199279685 Google books. (englanniksi)
  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
  • Treadgold, Warren: A history of the Byzantine state and society. Stanford University press, 1997. ISBN 0-8047-2630-2 Google books. (englanniksi)


  1. Cheynet & Vannier, s. 18
  2. a b c Kazhdan, s. 317–318
  3. Holmes, s. 332
  4. Treadgold, s. 504–505