Mihail Osorgin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mihail Osorgin.

Mihail Andrejevitš Osorgin (ven. Михаи́л Андре́евич Осорги́н, oikea sukunimi Iljin, Ильи́н; 19. lokakuuta (J: 7. lokakuuta) 1878 Perm27. marraskuuta 1942 Chabris, Ranska) oli venäläinen kirjailija.

Mihail Osorgin syntyi vanhaan aatelissukuun. Permin klassisen lukion jälkeen hän opiskeli Moskovan yliopiston juridisessa tiedekunnassa, josta hän valmistui vuonna 1902. Vuonna 1904 Osorgin liittyi sosialistivallankumoukselliseen puolueeseen. Joulukuussa 1905 hän joutui pidätetyksi ja pakeni vapauduttuaan Suomen ja Saksan kautta Italiaan, jossa hän asui vuoteen 1916 saakka[1] toimien kirjailijana ja Russkije vedomosti -lehden kirjeenvaihtajana.[2] Osorginin ensimmäinen merkittävä teos oli Italian-kuvaus Otšerki o sovremennoi Italii (1913).[1]

Vuonna 1916 Osorgin palasi Venäjälle, jossa hän lokakuun vallankumouksen jälkeen toimi Venäjän kirjailijaliitossa, lehtimiesliitossa ja Volgan alueen nälkäänäkevien avustuskomiteassa. Vuonna 1921 hänet karkotettiin Kazaniin ja syksyllä 1922 monien älymystön edustajien kanssa ulkomaille.[3] Vuonna 1923 Osorgin asettui Pariisiin, jossa hän toimi venäläisen emigranttilehdistön avustajana.[4]

Kirjailijana Osorgin tuli tunnetuksi Venäjän vallankumousliikkeestä kertovalla romaanitrilogiallaan ”Hiljainen katu” (Sivtsev Vražek, 1928), Svidetel istorii (”Historian silminnäkijä”, 1932) ja Kniga o kontsah (”Kertomus lopuista”, 1935). Hän on kirjoittanut myös muistelmateokset Veštši tšeloveka (”Ihmisen esineet”, 1929), Tšudo na ozere (”Järven ihme”, 1931) ja Povest o sestre (”Kertomus sisaresta”, 1931). Muistelmista tunnetuin on tekijän kuoleman jälkeen ilmestynyt Vremena (”Ajat”, 1955). Osorgin itse piti parhaana teoksenaan romaania Volnyi kamenštšik (”Vapaamuurari”, 1937), joka kertoo vapaamuurariksi ryhtyvän venäläisen emigrantin henkisestä kehityksestä.[5]

Suomennettu teos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hiljainen katu: romaani. Suom. V. K. Trast. Helsinki: Otava, 1942.
  • Kirppu, novelli, suom. Antti Tiittanen, Väinämöinen, 1925 no 35 s. 21–22 Verkossa
  1. a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 148. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
  2. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 560. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. Entsiklopedija ”Krugosvet” krugosvet.ru. Viitattu 14.6.2010. (venäjäksi)
  4. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 149. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
  5. Rossijski gumanitarnyi entsiklopeditšeski slovar slovari.yandex.ru. Viitattu 14.6.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]