Mihály Babits

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mihály Babits
József Rippl-Rónai: Mihály Babits (1923)
József Rippl-Rónai: Mihály Babits (1923)
Henkilötiedot
Syntynyt26. marraskuuta 1883
Szekszárd, Unkari
Kuollut4. elokuuta 1941 (57 vuotta)
Budapest, Unkari
Ammatti runoilija, prosaisti, historioitsija, toimittaja
Kirjailija
Äidinkieliunkari [1]
Tuotannon kieliunkari
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Mihály Babits (26. marraskuuta 1883 Szekszárd4. elokuuta 1941 Budapest[2]) oli unkarilainen runoilija, prosaisti, kääntäjä ja kirjallisuushistorioitsija.

Mihály Babits ja Ilona Tanner eli Sophie Török 1928.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babits opiskeli vuosina 1901–1905 Budapestin yliopistossa unkarilaista, ranskalaista ja latinalaista filologiaa. Hän oli erityisen kiinnostunut Schopenhauerin, Nietzschen ja opettajansa László Négyesyn filosofiasta. Opintojensa jälkeen Babits toimi opettajana Szegedissä, Fogarasissa ja vuodesta 1912 lähtien Budapestissä. Hän toimi myös kääntäjänä ja kuului tuohon aikaan Budapestin kirjallisen elämän keskeisiin vaikuttajiinlähde? ja oli Nyugat-aikakauslehden toimittaja. Hän oli vuodesta 1919 Budapestin yliopiston professori.[3]

Esikoisrunokokoelmassaan Levelek Irisz koszorujabol (1909) hän on vielä ranskalaisvaikutteinen esteetikko, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuotantoon tuli yhteiskunnallisia sävyjä.[3]

Babits on tärkeimpiä unkarilaisia kirjallisuuden kääntäjiä. Hän käänsi muun muassa Sofokleen, Goethen, Shakespearen, Wilden ja Baudelairen teoksia. Hänen merkittävin käännöstyönsä oli Danten Jumalaisen näytelmän kääntäminen kokonaisuudessaan unkariin.lähde?

Babits meni vuonna 1921 naimisiin Ilona Tannerin kanssa, joka myöhemmin julkaisi runoja nimellä Sophie Török. Kaksi vuotta myöhemmin Babits muutti asumaan Esztergomiin. Vuonna 1937 hän sairastui kurkunpään syöpään ja kuoli vuonna 1941. Hänen kuolemaansa päättyi myös Unkarin kirjallisuuden Nyugat-kausi.lähde?

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelon lähteet:[4][5][6]

  • A gólyakalifa (1916); suom. Haikarakalifi, suom. Ilkka Firon; Karisto, 1978 ISBN 951-23-1285-9

Babitsin lyriikkaa on julkaistu seuraavissa kokoelmissa:

Lisäksi Babitsin runojen suomennoksia on ilmestynyt lehdissä.

Suomennettuja runoja[7]
  • Taivas irtosi maasta: unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1986 ISBN 9512626288
    • Fortissimo
    • Isäntä taloaan aitaamassa
    • Joonan kirja 2.
    • Joonan rukous
    • Kade karuselli
    • Kaksi sisarta
    • Kolme enkeliä
    • Kuin kuumat luut roviolla...
    • Lyyrikon epilogi
    • Mustalainen kuolemansellissä
    • On aikaa Sapfon päivien helinästä
    • Psalmi lapsenäänelle
    • Silmät ummessa...
    • Syksyn ja kevään välissä
    • Vain laulua : I–IV
  • Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1981 ISBN 951-621-300-6
    • Joonan rukous
    • Psalmi lapsenäänelle
  • Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1982 ISBN 951-621-339-1
    • Tähteä seuraten
  • Heimotyö, 1942; nro V: s. 68., Suomalais-ugrilaisen kulttuuritoimikunnan Suomen osasto
    • Koirani Raju, suom. Otto Manninen
  1. Бабич, Михаел, Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. Osa 4, 1926,‎ View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Babits Mihály Magyar Életrajzi Lexikon 1000–1990. Viitattu 28.5.2011. (unkariksi)
  3. a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Babits, Mihály”, Otavan kirjallisuustieto, s. 65. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  4. Fennica[vanhentunut linkki]
  5. Magyar Életrajzi Lexikon 1000–1990
  6. Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981, s. 14. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1982. ISBN 951-45-2618-X
  7. Mihály Babits, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 2.12.2020, viitattu 24.12.2020

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sándor Kulai, Mihály Babitsin runous, Suomalainen Suomi 1942, 4, s. 204–210. – Julkaistu myös eripainoksena.
  • Eliisaz Pitkäsalo, Äitejä ja huoria, isiä ja rakastajia. Mihály Babitsin jakaantunut maailmankuva. Julkaisussa: Hungarologische Beiträge s. 43–50 ISBN 951-9-0243-9
  • Henna Salo, "Oi, vaunuun! takaisin! valoon! kehäkadulle!": kaupunki teemana Mihály Babitsin, Dezső Kosztolányin ja Attila Józsefin lyriikassa, pro gradu, Helsingin yliopisto 2002.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]