Mielikki (nimi)
| Mielikki | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 23. syyskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | muinaissuomalainen |
Mielikki on suomalainen naisen etunimi.
Mielikki kuuluu muinaisnimiin, jotka olivat Suomessa yleisessä käytössä ennen kristinuskon tuloa. Nimi esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa ja Kalevalassa, jossa Mielikki on metsänjumala Tapion puoliso. Kristinuskon vakiinnuttua Suomessa raamatulliset ja pyhimysten nimet syrjäyttivät kuitenkin vanhat henkilönnimet jokseenkin täydellisesti. Niinpä Mielikki oli, monien muiden vanhojen naisennimien tavoin, useita vuosisatoja käytössä vain lehmän nimenä, kuten jotkin niistä ovat vieläkin. Lähinnä Kalevalan vaikutuksesta Mielikki tuli kuitenkin 1800-luvulla uudestaan käyttöön myös naisen nimenä. Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista[1]. Vuonna 1908 Mielikki otettiin almanakkaan. Nimipäivä oli aluksi 16. syyskuuta, vuodesta 1929 lähtien 23. syyskuuta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Mielikki on annettu 1072 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.[2]
Tunnettuja Mielikkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mielikki Ivalo (1907–1995), kirjailija ja joogaohjaaja
- Mielikki Tenhunen (1942–2021), virkamies ja varatuomari, Ulkomaalaisviraston ensimmäinen johtaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vilkuna, Kustaa (toim. Mikkonen, Pirjo): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4
- ↑ Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.8.2021.