Korallikäärmeet
| Korallikäärmeet | |
|---|---|
 Harlekiinikorallikäärme (Micrurus fulvius) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: |
Korallikäärmeet Micrurus Wagler, 1824[1] |
| Katso myös | |
Korallikäärmeet (Micrurus) on myrkkytarhakäärmeiden suku. Siihen kuuluu yli 60 lajia. Useat vaarattomat käärmeet ilmeisesti jäljittelevät vaarallisten korallikäärmeiden väritystä, esimerkiksi monet kuningaskäärmeet (Lampropeltis).[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korallikäärmeet ovat yleensä pieniä tai keskikokoisia käärmeitä, suurimmatkaan lajit eivät kasva edes kahden metrin mittaisiksi. Useimmat korallikäärmeet ovat väritykseltään räikeitä: tavallisin värikuviointi on puna-valko-musta poikittaisjuovitus. Kuviointi on varoitusväri.
Korallikäärmeen pää ei erotu muusta ruumiista juuri lainkaan. Kaikki lajit ovat hoikkarakenteisia, poikkileikkaukseltaan soikeita.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korallikäärmeitä tavataan uudessa maailmassa Yhdysvalloista Etelä-Amerikkaan.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useimmat korallikäärmeet ovat liikkeellä öisin tai hämärässä, mutta Micrurus fulvius on päiväaktiivinen.[3] Ne saalistavat ravinnokseen erilaisia pieniä liskoja ja muita käärmeitä. Ne purevat ihmisiä erittäin harvoin: vaikka Brasiliassa tavataan 19 korallikäärmelajia, ne aiheuttavat alle prosentin käärmeenpuremista. Keski-Amerikassa niiden osuus on 2 % ja Yhdysvalloissa 3 % myrkkykäärmeenpurematapauksista.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS
- ↑ Herpetomania (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Excitement at the vcompost bin Naturalist Newsletter of September 14, 2007
- ↑ Bites by coral snakes in Campinas, southeastern Brazil