Michael Douglas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee näyttelijää. Nimeä Michael Douglas on käyttänyt myös yhdysvaltalainen kirjailija Michael Crichton.
Michael Douglas
Michael Douglas vuonna 2016.
Michael Douglas vuonna 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Michael Kirk Douglas
Syntynyt25. syyskuuta 1944 (ikä 80)
New Brunswick, New Jersey, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä, tuottaja
Vanhemmat Kirk Douglas
Diana Douglas
Puoliso Diandra Luker
(vih. 1977; ero. 1995)

Catherine Zeta-Jones (vih. 2000)
Lapset 3
Näyttelijä
Aktiivisena 1966–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Michael Kirk Douglas (s. 25. syyskuuta 1944 New Brunswick, New Jersey) on yhdys­valtalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvatuottaja.

Douglas vuonna 1975.

Myös Douglasin vanhemmat olivat näyttelijöitä. Hänen isänsä oli Kirk Douglas ja äitinsä Diana Douglas (o.s. Dill).[1] Hänen nuorempi veljensä on Joel Douglas (s. 1947), ja lisäksi hänellä on kaksi veli­puolta isänsä ja äiti­puolensa Anne Buydensin kautta: Peter (s. 1955) ja Eric Douglas (1958–2004), joka kuoli 46-vuotiaana alkoholin ja lääkkeiden yli­annostukseen.[2]

Douglas opiskeli näyttelemistä Kalifornian yli­opistossa Santa Barbarassa, josta valmistui vuonna 1968.[3] Hän esiintyi uransa alku­puolella televisio­sarjassa San Franciscon syke (The Streets of San Francisco). Douglas esitti sarjassa Steve Kelleriä vuosina 1972–1976. Hän oli roolistaan kolmesti ehdolla Emmyn ja kerran Golden Globen saajaksi. Tunnettu elo­kuva­näyttelijä hänestä tuli vuonna 1984 ilmestyneen Vihreän timantin metsästyksen myötä. Hän esiintyi elo­kuvan toisessa pää­osassa Jack Coltonina Kathleen Turnerin ollessa Joan Wilder. Elo­kuvalle tehtiin jatko-osa Niilin jalokivi, joka ilmestyi vuonna 1985.[4]

Vuonna 1988 Douglas palkittiin parhaan mies­pää­osan Oscarilla suorituksestaan elo­kuvassa Wall Street – rahan ja vallan katu. Hän esitti elo­kuvassa häikäilemätöntä liike­miestä Gordon Gekkoa. Hän on saanut Oscarin myös tuottajana, vuonna 1976 elo­kuvasta Yksi lensi yli käen­pesän, joka palkittiin parhaan elo­kuvan Oscarilla.[5] Douglas sai roolistaan Gekkona myös Golden Globen, kategoriassa paras mies­pää­osa draama­elo­kuvassa, ja on ollut Golden Globe -ehdokkaana myös elo­kuvista Ruusujen sota, Amerikan presidentti ja Wonder Boys. Kaupallisesti menestyneimpiälähde? elo­kuvista, joissa hän näyttelee, ovat olleet Vaarallinen suhde, Basic Instinct – vaiston varassa, jonka nais­pää­osaa näyttelee Sharon Stone, ja Traffic.

Douglas on palkittu vuonna 2004 elämän­työstään Cecil B. DeMille -palkinnolla Golden Globe -gaalassa ja vuonna 2009 Yhdys­valtain elo­kuva­instituutin elämän­työ­palkinnolla.[6][7]

Douglas näyttelee Liberacea elo­kuvassa My Life with Liberace (2013), ja hänet palkittiin rooli­suorituksestaan Golden Globella ja SAG-palkinnolla.

Douglas sai kunnian­osoituksena urastaan nimikko­tähden Holly­woodin Walk of Famelle 6. marras­kuuta 2018.[8]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Douglas avioitui vuonna 1977 Diandra Lukerin kanssa, ja heillä on yksi poika. Avio­liitto päättyi eroon vuonna 1995. Douglas avioitui vuonna 2000 häntä 25 vuotta nuoremman näyttelijän Catherine Zeta-Jonesin kanssa. Parilla on kaksi lasta, poika ja tytär.[9][10] Pojalla on dysleksia, joka Michael Douglasin mukaan kulkee suvussa.[11]

Douglasilla diagnosoitiin vuonna 2010 kurkkusyöpä, josta hän kuitenkin toipui. Hänellä on ollut myös ongelmia päihteiden kanssa.[12][13] Douglas paljasti vuonna 2013 valehdelleensa syöpänsä sijainnista ja kertoi kyseessä olleenkin suusyöpä.[14]

Valikoitu filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Michael Douglas Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  2. Kirk Douglasin poika kuoli huumeisiin MTV Uutiset. 11.8.2004. MTV Oy. Viitattu 23.3.2015.
  3. Michael Douglas ’68, Honorary Campaign Chair Santa Barbara: University of California. Arkistoitu 11.5.2013. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)
  4. Child, Ben: Romancing the Stone Set for Remake The Guardian. 4.12.2008. Lontoo: Guardian Media Group. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  5. Chagollan, Steve: Douglas Followed Dad Into Producing Variety. 9.6.2009. Los Angeles: Variety Media, LLC. Arkistoitu 29.6.2009. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  6. Goodridge, Mike: Michael Douglas to Receive HFPA’s Cecil B DeMille Award During Globes Show Screen Daily. 18.11.2003. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  7. 2009: Michael Douglas Los Angeles: American Film Institute. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)
  8. Poutanen, Pauli: Michael Douglasin 50 vuotta valko­kankaalla sai kunnian­osoituksen – nimikko­tähti Hollywoodin Walk of Famelle Ilta­lehti. 7.11.2018. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 7.11.2018.
  9. Whitty, Stephen: How Michael Douglas Started from a Life of Privilege – and Worked His Way Up New Jersey. 8.9.2007 (päivitetty 9.9.2007). New Jersey: New Jersey On-Line LLC. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  10. Carys Joins Douglas Dynasty BBC News. 22.4.2003. Lontoo: British Broad­casting Corporation. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  11. Michael Douglas kertoi uutisen pojastaan Ilta-Sanomat. 5.10.2010. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.10.2010.
  12. Tämä on Michael Douglasin syövän syy Ilta-Sanomat. 24.9.2010. Viitattu 5.10.2010.
  13. Syövästä toipunut Michael Douglas on katkera lääkäreille MTV Uutiset. 16.2.2013. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 20.5.2013.
  14. Blumm, K. C.: Michael Douglas: I Lied – I Actually Had Tongue Cancer People. 11.10.2013. Yhdysvallat: Meredith Corporation. Viitattu 5.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]