Michael Bisping

Michael Bisping
Michael Bisping vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt	28. helmikuuta 1979 Kypros
Kansalaisuus	Englanti
Vapaaottelija
Lempinimi	The Count
Aktiivisena	2004–2018
Pituus	185 cm
Paino	84 kg
Painoluokka	Alempi raskassarja (2004–2007) Keskisarja (2008–2018)
Kätisyys	Oikea
Taistelutyyli	potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, Vale Tudo
Seura	Reign Training Center (2014–2018) HB Ultimate Training Center RVCA Sport (2015–2017)
Tilastot
Ottelut	38
Voitot	30
– tyrmäyksellä	16
– luovutuksella	4
– päätöksellä	10
Tappiot	8
– tyrmäyksellä	2
– luovutuksella	2
– päätöksellä	4
Aiheesta muualla
www.bisping.tv
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Michael Gavin Joseph Bisping (s. 28. helmikuuta 1979 Dhekelia, Kypros) on englantilainen uransa lopettanut vapaaottelija. Hän on entinen UFC:n keskisarjan mestari vuosina 2016–2017. Bisping on myös entinen Cage Warriors Fighting Championshipin ja Cage Ragen alemman raskaansarjan mestari. Hän oli myös mukana The Ultimate Fighter -televisio-ohjelmassa, jonka kautta hän pääsi UFC:hen. Voitettuaan TUF finaalissa Josh Haynesin hän sai The Ultimate Fighter -tittelin ja kuusinumeroisen sopimuksen UFC:hen.

Lapsuus ja nuoruus

Bisping syntyi brittiläisessä sotilastukikohdassa Kyproksella, mutta perhe muutti takaisin Englantiin hänen ollessaan kaksivuotias. Siellä hän aloitti jujutsun harrastamisen kahdeksanvuotiaana. Vuonna 1994 ollessaan 15-vuotias Bisping otti osaa amatöörinä Britannian ensimmäisissä No holds barred -otteluissa, joissa hän menestyi melko hyvin. 18-vuotiaana hän päätti jättää kaiken, joka hänen mielestään edusti väkivaltaa, "etsiäkseen todellista elämää". Vajaa vuosi myöhemmin hän kuitenkin alkoi harjoitella nyrkkeilyä, potkunyrkkeilyä ja karatea ja pari vuotta myöhemmin vapaaottelua.

Vapaaottelu

Bisping aloitti vapaaottelemisen 2004 kohdatessaan huhtikuussa Steve Mathewsin. Hän voitti uransa ensimmäisen kamppailun käsilukolla 38 sekunnissa. Bisping pääsi sittemmin ottelemaan kolmannessa vapaaottelussaan Cage Ragen alemman raskaansarjan mestaruudesta Mark Epsteinia vastaan. Bisping myös voitti mestaruuden teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Epstein haastoi Bispingin uusintaan marraskuussa 2004. Bisping onnistui puolustamaan mestaruuttaan tyrmättyään Epsteinin kolmannessa erässä.

Cage Warriors

Cage Rage mestaruuden jälkeen Bisping haastoi CWFC: Ultimate Force -tapahtumassa Dave Radfordin Cage Warriorsin alemman raskaansarjan mestaruudesta. Huhtikuussa 2005 käyty kamppailu päättyi Bispingin mestaruuteen voitettuaan Radfordin teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Bisping puolusti sittemmin ensimmäisen kerran alemman raskaansarjan mestaruuttaan heinäkuussa 2005 Miika Mehmetiä vastaan. Bisping voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä Mehmetin kulman heitettyä pyyhkeen kehään kolmen minuutin jälkeen.

UFC

Menestyksekkään Cage Warriors saavutusten myötä hän sai tilaisuuden otella UFC:n Ultimate Fighter -tosi-tv-ohjelmassa. Tito Ortiz joukkueeseen kuulunut Bisping kilpaili kahdeksan ottelijan turnausmuotoisessa kilpailussa. Avauskierroksellaan Bisping voitti Kristian Rothaermel teknisellä tyrmäyksellä ja oli tämän jälkeen määrä kohdata joukkuekaverinsa Matt Hamillin. Hamill kuitenkin loukkaantui ja vastustajan joukkueenseen kuulunut Ross Pointon korvasi hänet välierissä. Bisping voitti kamppailun lyönneistä seuranneella luovutuksella ensimmäisessä erässä. Loppuottelussa hän kohtasi joukkuekaverinsa Josh Haynesin, jonka Bisping voitti teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä ja voitti The Ultimate Fighter 3 turnauksen.

Noin viisi kuukautta myöhemmin Bispingin oli määrä otella Eric Schaferia vastaan The Ultimate Fighter 4 loppuottelussa, mutta joutui jättämään kamppailun väliin, koska ei saanut viisumia. Kamppailu järjestettiin myöhemmin joulukuussa 2006 UFC 66 -tapahtumassa, jolloin Bisping voitti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Hän voitti myös seuraavan kamppailunsa Elvis Sinosicia vastaan huhtikuussa 2007. Ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella. Syyskuussa 2007 Bisping kohtasi Matt Hamillin UFC 75 -tapahtumassa. Hän voitti kamppailun hajaäänin. Kaksi kuukautta myöhemmin Bisping koki uransa ensimmäisen tappion Rashad Evansille, joka voitti kamppailun hajaäänin.

Keskisarja

Bisping vaihtoi painoluokkaa alemmaksi keskisarjaan Evansille kärsityn tappion jälkeen. Hän otteli ensimmäisen kerran keskisarjassa Charles McCarthya vastaan Kanadassa UFC 83 -tapahtumassa. Bisping voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä, kun McCarthy loukkasi kätensä. Bisping otteli vielä kaksi kamppailua vuoden 2008 puolella. Toinen niistä päättyi voittoon teknisellä tyrmäyksellä Jason Dayta vastaan ja kolmas tuomariäänin voittoon Chris Lebenistä.

Bisping pääsi seuraavassa ottelussa kamppailemaan keskisarjan mestarin haastajan paikasta Dan Hendersonia vastaan. Kamppailu käytiin heinäkuussa 2009, UFC 100 -tapahtumassa, jossa Bisping hävisi tyrmäyksellä toisessa erässä. Tappion jälkeen Bisping voitti seuraavan kamppailunsa Denis Kangia vastaan vuorostaan teknisellä tyrmäyksellä. Ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.

Vuodet 2010 ja 2011 Bisping otteli yhteensä viisi kertaa. Hän aloitti uuden vuosikymmenen tappiolla Wanderlei Silvaa vastaan, joka voitti Bispingin tuomariäänin. Bisping voitti loput neljä kamppailua. Hän voitti muun muassa Yoshihiro Akiyaman tuomariäänin ja heidän välinen kamppailu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.

Tammikuussa 2012 Bisping sai toisen tilaisuuden kamppailla keskisarjan ykköshaastajan paikasta. Tällä kertaa hän kohtasi Chael Sonnenin, jolle Bisping hävisi tuomariäänin. Kamppailun jälkeen hän otteli vaihtelevalla menetyksellä. Bisping voitti muun muassa Brian Stannin tuomariäänin, mutta hävisi seuraavan kamppailunsa Vitor Belfortille teknisellä tyrmäyksellä. Sama toistui jälleen, kun Bisping voitti Alan Belcherin teknisellä tuomarin päätöksellä, mutta sitä vastoin hävisi seuraavan kamppailunsa Tim Kennedylle kolmieräisen kamppailun tuomariäänin. Elokuussa 2014 Bisping kohtasi Cung Len, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä. Hänet palkittiin Illan suoritus bonuksella. Bisping otteli vielä kolmannen kerran vuoden 2014 puolella, kohdattuaan Luke Rockholdin UFC Fight Night: Rockhold vs. Bisping -tapahtumassa. Bisping hävisi kamppailun luovutuksella toisessa erässä.

Vuosi 2015 alkoi Bispingin kannalta menestyksekkäästi. Hän voitti huhtikuussa 2015 C. B. Dollawayn tuomariäänin ja heinäkuussa Thales Leitesin hajaäänin. Helmikuussa 2016 Bisping sai tilaisuuden otella Anderson Silvaa vastaan UFC Fight Night: Silva vs. Bisping -tapahtumassa. Kamppailu päättyi Bispingin voittoon tuomariäänin (48–47, 48–47 ja 48–47). Kamppailu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.

Keskisarjan mestaruus

Chris Weidmanin loukkaannuttua otti Bisping haasteen kamppailla keskisarjan mestaria Luke Rockholdia 17 päivän päästä. Kaksikko kohtasi toisensa toisen kerran 4. kesäkuuta 2016 UFC 199 -tapahtumassa. Ensimmäinen kamppailu päättyi Bispingin tappioon luovutuksella. Tällä kertaa Bisping voitti kamppailun ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä, kun ottelua oli käyty kolme minuuttia ja 36 sekuntia. Hänestä tuli voiton myötä ensimmäinen brittiläinen UFC mestari. Bisping palkittiin samalla myös Illan suoritus bonuksella.

Bispingin oli määrä puolustaa ensimmäistä kertaa mestaruuttaan Dan Hendersonia vastaan, jolle hän hävisi kaksikon ensimmäisessä kohtaamisessa tyrmäyksellä. Kamppailu käytiin 8. lokakuuta 2016 UFC 204 -tapahtumassa. Bisping puolusti mestaruuttaan voittamalla kamppailun tuomariäänin (48-47, 48-47, 49-46). Ottelu palkittiin myös Illan kamppailu bonuksella.

Saavutukset

UFC

• Keskisarjan mestaruus (kerran, puolustanut kerran)
• The Ultimate Fighter 3 alemman raskaansarjan turnausvoittaja
• Illan kamppailu (viidesti, vs. Elvis Sinosic, Denis Kang, Yoshihiro Akiyama, Anderson Silva, Dan Henderson)
• Illan suoritus (kahdesti, vs. Cung Le, Luke Rockhold)
• Eniten voittoja UFC:ssä (20)
• Ensimmäinen ei pohjoisamerikkalainen The Ultimate Fighter voittaja
• Ensimmäinen brittiläinen, joka on UFC-tapahtuman pääottelija (UFC 78)
• Ensimmäinen brittiläinen, joka voittanut UFC-mestaruuden

Cage Rage

• Alemman raskaansarjan mestaruus (kerran, puolusti kerran)

Cage Warriors

• Alemman raskaansarjan mestaruus (kerran, puolusti kolmesti)

FX3

• Alemman raskaansarjan mestaruus (kerran)

Ottelut

Tulos	Tilasto	Vastustaja	Ratkaisu	Tapahtuma	Päivämäärä	Erä	Aika	Paikka	Huomioitavaa
Voitto	22-3	Jason Miller	Tekninen tyrmäys (Iskut)	The Ultimate Fighter 14 Finale	3. joulukuuta 2011	3	3:34	Las Vegas, Nevada
Voitto	21-3	Jorge Rivera	Tekninen tyrmäys (Iskut)	UFC 127: Penn vs. Fitch	27. helmikuuta 2011	2	1:54	Sydney, Australia
Voitto	20-3	Yoshihiro Akiyama	Kaikin tuomariäänin	UFC 120: Bisping vs. Akiyama	16. lokakuuta 2010	3	5:00	Lontoo, Englanti	Voitti "Illan Ottelu" -palkinnon
Voitto	19-3	Dan Miller	Kaikin tuomariäänin	UFC 114: Rampage vs. Evans	29. toukokuuta 2010	3	5:00	Las Vegas, Nevada
Tappio	18-3	Wanderlei Silva	Kaikin tuomariäänin	UFC 110: Nogueira vs. Velasquez	20. helmikuuta 2010	3	5:00	Sydney, Australia
Voitto	18-2	Denis Kang	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 105: Couture vs. Vera	14. marraskuuta 2009	2	4:24	Manchester, Englanti	Voitti "Illan Ottelu" -palkinnon
Tappio	17-2	Dan Henderson	Tyrmäys (Lyönti)	UFC 100	11. heinäkuuta 2009	2	3:20	Las Vegas, Nevada
Voitto	17-1	Chris Leben	Kaikin tuomariäänin	UFC 89: Bisping vs. Leben	18. lokakuuta 2008	3	5:00	Birmingham, Englanti	Chris Leben jäi kiinni steroideista ottelun jälkeen.
Voitto	16-1	Jason Day	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 85: Bedlam	7. kesäkuuta 2008	1	3:42	Lontoo, Englanti
Voitto	15-1	Charles McCarthy	Tekninen tyrmäys (Käsivamma)	UFC 83: Serra vs. St-Pierre II	19. huhtikuuta 2008	1	5:00	Montreal, Kanada	Ensiesiintyminen UFC:n keskisarjassa
Tappio	14-1	Rashad Evans	Päätös haja-äänin	UFC 78: Validation	17. marraskuuta 2007	3	5:00	Newark, New Jersey, Yhdysvallat
Voitto	14-0	Matt Hamill	Päätös haja-äänin	UFC 75: Champion vs. Champion	8. syyskuuta 2007	3	5:00	Lontoo, Englanti
Voitto	13-0	Elvis Sinosic	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 70: Nations Collide	21. huhtikuuta 2007	2	1:40	Manchester, Englanti	Voitti "Illan Ottelu" -palkinnon
Voitto	12-0	Eric Schafer	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	UFC 66: Liddell vs Ortiz II	30. joulukuuta 2006	1	4:24	Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat
Voitto	11-0	Josh Haynes	Tekninen tyrmäys (Lyönnit)	The Ultimate Fighter 3 Finale	24. kesäkuuta 2006	2	4:14	Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat	Voitti The Ultimate Fighter 3:en alemman raskaansarjan kilpailun.
Voitto	10-0	Ross Pointon	Luovutus (Käsivarsilukko)	CWFC - Strike Force 4	26. marraskuuta 2005	1	2:00	Coventry, Englanti
Voitto	9-0	Jakob Lovstad	Luovutus (Lyönnit)	CWFC - Strike Force 3	1. lokakuuta 2005	1	1:10	Coventry, Englanti
Voitto	8-0	Miika Mehmet	Tekninen tyrmäys (Mehmetin kulmaus lopetti)	CWFC - Strike Force 2	16. heinäkuuta 2005	1	3:01	Coventry, Englanti
Voitto	7-0	Alex Cook	Luovutus (Kuristus)	FX3 - Xplosion	18. kesäkuuta 2005	1	3:21	Reading, Englanti	Voitti FX3:en alemman raskaansarjan mestaruuden
Voitto	6-0	Dave Radford	Tekninen tyrmäys	CWFC - Ultimate Force	30. huhtikuuta 2005	1	2:46	Sheffield, Englanti
Voitto	5-0	Mark Epstein	Tyrmäys	Cage Rage 9 - No Mercy	27. marraskuuta 2004	3	4:43	Lontoo, Englanti
Voitto	4-0	Andy Bridges	Tyrmäys	P & G 3 - Glory Days	7. elokuuta 2004	1	0:45	Newcastle, Englanti
Voitto	3-0	Mark Epstein	Tekninen tyrmäys	Cage Rage 7 - Battle of Britain	10. heinäkuuta 2004	2	1:27	Lontoo, Englanti	Voitti Cage Rage alemman raskaansarjan mestaruuden
Voitto	2-0	John Weir	Tekninen tyrmäys	UKMMAC 7 - Rage & Fury	30. toukokuuta 2004	1	0:50	Essex, Englanti
Voitto	1-0	Steve Mathews	Luovutus	P & G 2 - Battle of the Ages	10. huhtikuuta 2004	1	0:38	Eldon Square, Englanti

Lähteet

UFC:n keskisarjan mestarit

2000-vuosikymmen: Dave Menne (2001–2002) Murilo Bustamante (2002) Evan Tanner (2005) Rich Franklin (2005–2006) Anderson Silva (2006–2013)

2010-luku: Chris Weidman (2013–2015) Luke Rockhold (2015–2016) Michael Bisping (2016–2017) Georges St. Pierre (2017) Robert Whittaker (2017–2019) Israel Adesanya (2019–)