Metyylietyyliketoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metyylietyyliketoni
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-butanoni
CAS-numero 78-93-3
PubChem CID 6569
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H8O
Moolimassa 72,1 g/mol
Ulkomuoto neste (väritön)
Sulamispiste −86 °C (187 K)
Kiehumispiste 80 °C (353 K)
Tiheys 0,8 g/cm3
Liukoisuus veteen 29 g/100 ml (20 °C)

Metyylietyyliketoni on orgaaninen yhdiste (ketoni), joka on helposti syttyvää, huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on asetonia muistuttava haju. Sen kemiallinen kaava on C4H8O ja rakennekaava on CH3COCH2CH3. Metyylietyyliketonista käytetään myös nimityksiä MEK, etyylimetyyliketoni, 2-butanoni, metyyliasetoni ja metyylipropanoni.

Metyylietyyliketonin moolimassa on 72,1 g/mol, sulamispiste −86 °C, kiehumispiste 80 °C, tiheys 0,8 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa 29 g/100 ml, hajukynnys 2–83 ppm, leimahduspiste −9 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 505 °C ja CAS-numero 78-93-3.

Metyylietyyliketonia käytetään yleisesti liuottimena lakoissa ja liimoissa, kuten niin sanotuissa "lennokkiliimoissa". Rakennusmateriaaleista ja kuluttajatuotteista voi vapautua metyylietyyliketonia ja sitä on myös tupakansavussa ja pieninä määrinä luonnollisena aineosana monissa ruoka-aineissa.

Ainetta käytetään kaupallisesti myytävän etanolin denaturointiin.[1] Esimerkiksi Lasol sisältää metyylietyyliketonia 2 %.[2] Tislaamalla aineita on vaikea erottaa, koska metyylietyyliketonin kiehumislämpötila 80 °C on vain vajaat kaksi astetta etanolin yläpuolella.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainen altistuminen ärsyttää silmiä ja hengitysteitä sekä voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa. Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen aineelle voi kuivattaa ihoa. Työministeriön päätöksen 1044/91 mukaan aineelle altistumisen työssä katsotaan aiheuttavan vaaraa perimälle, sikiölle tai lisääntymiselle.

Elimistössä metyylietyyliketoni eli 2-butanoni hapettuu ensin 3-hydroksi-2-butanoniksi eli asetoiiniksi, joka edelleen pelkistyy 2,3-butaanidioliksi ja eri vaiheiden jälkeen poistuu elimistöstä pääasiassa hiilidioksidina ja vetenä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.