Metsämiesten Säätiö
Metsämiesten Säätiö on 18. marraskuuta 1948 perustettu metsäalan yleishyödyllinen säätiö.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Se jakaa vuosittain vajaa kaksi miljoonaa euroa apurahoja metsäalalle osaamiseen, hyvinvointiin, verkostoihin, tunnettuuteen, metsäkulttuuriin ja ennakointiin. Apurahojen haku on vuosittain 1.12.–31.1. Stipendejä voi hakea ympäri vuoden. Säätiön varallisuus tulee metsä-, kiinteistö- ja finanssisijoituksista sekä lahjoituksista.
Säätiö myöntää stipendejä metsäalan opinnoista valmistuville nuorille sekä työyhteisön hyville tyypeille.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön taustalla on talvisodan ja jatkosodan ja niiden jälkeisen ajan säännöstely ja samanaikainen metsätyön teon tarve. Maailmansodan vuoksi hyödyke toisensa jälkeen katosi vapailta markkinoilta, ja tarvikkeiden hankintaa ja niiden jakelun sääntelyä varten oli jo syksyllä 1939 perustettu kansanhuoltoministeriö. Korttiannokset olivat riittämättömiä raskasta metsätyötä tekeville. Kansanhuoltoministerinä toiminut V. A. Kotilainen asetti metsätyömaiden elintarvikehuoltoa varten toimikunnan, jonka työ johti Metsätyömaiden Muonitustoimiston perustamiseen marraskuussa 1940. Tarkoituksena oli aluksi turvata metsätyömaiden elintarvikehuolto talven 1940–1941 aikana. Toiminta osoittautui sodan ja pulan jatkuessa niin tarpeelliseksi, että kun alussa asiakkaita oli 55, laskutusosoitteita kertyi lopulta yli 1 600. Sotien päätyttyä, elintarvikkeiden saannin helpotuttua ja olojen muutoinkin kohennuttua Metsätyömaiden Muonitustoimisto kävi tarpeettomaksi ja elokuussa 1948 toimisto esitettiin lakkautettavaksi.[1]
Elintarvikkeiden toimitusmaksuista karttuneen varallisuuden palautus noin puolelletoista tuhannelle asiakkaalle olisi ollut vaikeaa. Varoja oli yhteensä 42 203 395 markkaa eli nykyrahassa yli miljoonaa euroa eikä niitä haluttu siirtää myöskään valtion kassaan. Siksi päätettiin perustaa yleishyödyllinen metsäalaa palveleva säätiö. Sen ensimmäinen puheenjohtaja kuolemaansa saakka vuoteen 1958 asti oli lakkautetun muonitustoimiston puheenjohtaja metsäneuvos Eetu Anttilainen. Myös ensimmäinen asiamies oli muonitustoimiston työntekijä, metsäneuvos Toivo Koskelo. Ensimmäinen taloudenhoitaja oli majuri evp. Oskari Haaki. Koskelo ja Haaki siirtyivät molemmat eläkkeelle vuonna 1969. Pitkäaikainen Metsämiesten Säätiön hallituksen jäsen oli maanviljelijä, kansanedustaja Matti Lepistö, joka kutsuttiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1989.[1]
Toimintansa alkuaikoina säätiö avusti metsätyömiehille järjestettyjä kursseja, joita olivat työkalujen kunnostus-, hakkuutekniikka-, hevoshoito- ja kämppäemäntäkurssit, sekä niillä tarvittavan opetusmateriaalin julkaisemista. Metsämiesten Säätiön tukemina ilmestyivät muiden muassa Metsämiehen hakkuuopas, Ensiapuopas, Kämppäemännän opas sekä myöhemmin Moottorisahaopas. Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa avustettiin kämppäkirjastojen perustamista ja ylläpitoa. Metsämiesten Säätiö tuki myös eläköityneille yksinäisille metsätyömiehille tarkoitettujen, eri puolilla Suomea toimineiden metsätyömieskotien toimintaa. Yhteiskunnan otettua vuosien aikana haltuunsa kohteita, joihin säätiön avustustoiminta alun perin suuntautui, avustuskohteet ovat muuttuneet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Pakkanen: Läskinjakajasta metsäsektorin mesenaatiksi. Metsämiesten Säätiö 50 vuotta. Valkeakoski: Metsämiesten Säätiö, 1998. ISBN 952-91-0412-X
- Säätiön kotisivut
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Metsätyön murrosvuodet: sopimuksia metsätöistä, taustoja ja tarinoita viiden vuoskymmenen varrelta, s. 116–120. Helsinki: Metsämuisteloiden toimituskunta, 1992. ISBN 951-9118-81-0.