Metsähelmikäs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metsähelmikäs
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Helmikkäät Pardalotidae
Suku: Helmikkäät Pardalotus
Laji: striatus
Kaksiosainen nimi

Pardalotus striatus
(J.F. Gmelin, 1789)

Alalajit[2]
  • P. s. melanocephalus
  • P. s. melvillensis
  • P. s. ornatus
  • P. s. striatus
  • P. s. substriatus
  • P. s. uropygialis
Katso myös

  Metsähelmikäs Wikispeciesissä
  Metsähelmikäs Commonsissa

Metsähelmikäs (Pardalotus striatus) on Australiassa tavattava helmikkäisiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan metsähelmikäs on 8–12 cm. Selästään laji on väriltään harmaa ja siivet ovat mustat. Siivissä on valkoinen poikkiraita ja punainen tai Tasmaniassa elävällä alalajilla keltainen laikku. Päälaki on musta ja päässä on valkoiset silmäkulmajuovat. Nokan ja silmien välissä on keltainen täplä. Vatsa on metsähelmikkäällä vaalean ruskea ja vatsassa on myös keltaisia höyheniä. Sukupuolet eivät eroa toisistaan ulkonäkönsä perusteella.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsähelmikästä tavataan koko Australian alueelta lukuun ottamatta maan kuivimpia keskiosia.[4] Alalajeja tavataan seuraavasti[2]:

  • P. s. melanocephalus – Australian koillisosat Queenslandista Uuteen Etelä-Walesiin
  • P. s. melvillensisTiwi-saaret Australian pohjoisosassa
  • P. s. ornatus – Australian kaakkoisosat
  • P. s. striatus – Pesii Tasmaniassa ja Bassinsalmen saarilla, tavataan pesimättömänä Australian eteläosissa
  • P. s. substriatusLänsi-Australia ja Australian keskiosat
  • P. s. uropygialis – Länsi-Australian pohjoisosasta Queenslandiin

Linnun elinympäristöä ovat avoimet eukalyptusmetsät, malleekasvusto, pensaikot, maatalousmaat sekä puistot ja puutarhat.[3][5]

Pesimäkaudella metsähelmikkäät liikkuvat yleensä pareittain. Muulloin ne voivat muodostaa satojenkin yksilöiden parvia ja myös sekaparvia muiden hyönteisiä syövien pikkulintujen kanssa. Laji syö hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä sekä hyönteisten erittämiä makeita nestepisaroita. Ravintonsa linnut etsivät puiden lehvästöjen joukosta.[3][4][5]

Metsähelmikkään pesimäkausi kestää heinäkuulta tammikuulle. Pesä sijaitsee lähellä maan pintaa puunkolossa tai tunnelissa. Naaras munii kolmesta viiteen munaa, joita hautovat sekä koiras- että naarasmetsähelmikkäät. Molemmat huolehtivat myös poikasten ruokkimisesta. Laji voi pesiä myös pienissä ryhmissä, jolloin ryhmän linnut auttavat toisiaan.[4][5]

  1. BirdLife International: Pardalotus striatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  2. a b Striated Pardalote Internet Bird Collection. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)
  3. a b c Bird: The Definitive Visual Guide, s. 367. Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-4585-9 (englanniksi)
  4. a b c d Striated Pardalote Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)
  5. a b c Chris Tzaros, Tadao Shimba, Peter Robertson: Wildlife of the Box-Ironbark Country, s. 107. CSIRO Publishing, 2005. ISBN 0643069674 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.1.2011). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.