Metsähallitus
Metsähallitus Forststyrelsen Meahciráđđehus |
|
---|---|
Tunnuslause | Kasvatamme huomista |
Yritysmuoto | Valtion liikelaitos |
Perustettu | 1859, valtion liikelaitos vuodesta 1994 |
Toimitusjohtaja | Juha S. Niemelä |
Kotipaikka | Vantaa |
Toimiala | Metsätalous, luonnonsuojelu, eräasiat ja retkeily, lomatonttien ja metsätilojen kiinteistötoiminta, tuulivoimaliiketoiminnan kehittäminen |
Liikevaihto | 435,3 milj. € (2023) |
Henkilöstö | 1 125 (2023) |
Tytäryhtiöt | Metsähallitus Metsätalous Oy, MH-Kivi Oy, Siemen Forelia Oy |
Kotisivu |
www |
Metsähallitus (lyhenne MH[1], ruots. Forststyrelsen) on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva valtion liikelaitos, jonka tavoitteet hyväksytään vuosittain eduskunnassa osana valtion budjettia. Julkisia hallintotehtäviä ohjaa myös ympäristöministeriö oman hallinnonalansa asioissa.[2]
Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, liki kolmannes Suomen pinta-alasta. Suurin osa alueista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsähallituksen vastuulla on näiden alueiden hoitaminen ja käyttäminen niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa. Edellisvuoden tuloksesta Metsähallitus tulouttaa osinkona valtiolle 120 miljoonaa euroa. Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuuden arvo on noin neljä miljardia euroa.[3]
Metsähallituksen hoidossa oleva valtion maa 12 583 000 hehtaaria koostui 9 179 000 hehtaarin maa-alueesta ja 3 414 000 hehtaarin vesialueesta.[4]
Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa, Pasilan virastokeskuksen 6. kerroksessa, osoitteessa Opastinsilta 12 C. [5]
Julkisia hallintotehtäviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiketoiminnan lisäksi Metsähallitus hoitaa valtion siltä tilaamia julkisia hallintotehtäviä verovaroin. Näitä ovat luonnonsuojelu ja retkeilijöiden ja eränkävijöiden palvelut. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita sekä edistää luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäyttöä valtion mailla ja vesillä[6]. Suuri määrä luonnonsuojelualueista ja kaikki Suomen 41 kansallispuistoa ovat Metsähallituksen vastuulla. Vuonna 2023 kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla, historiakohteissa, luontokeskuksissa ja muissa suosituissa kohteissa oli yhteensä noin 8,7 miljoonaa kävijää.
Lakisääteisten luonnonsuojelualueiden pinta-ala on 1 821 000 hehtaaria. Lisäksi Luontopalvelut hoitaa muita suojelualueita sekä valtion yleisiä vesialueita.
Luontopalveluja johtaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.[7]
Metsähallituksen lainvalvontaviranomainen on erätarkastaja, joka valvoo valtion maa- ja vesialueilla lakien noudattamista. Lisäksi erävalvojat ja muu Metsähallituksen henkilöstö suorittaa valvontaa, mutta heillä ei ole erätarkastajaan verrattavia oikeuksia.[8]
Liiketoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metsähallituksen liiketoiminta:
- Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula [9]
- puun markkinointi ja myynti sekä monikäyttömetsien hoito.
- Metsähallitus Kiinteistökehitys (vastuualue)
- Tontteihin ja metsätiloihin liittyvä kiinteistötoiminta.
- Metsähallituksen omistamien rakennusten myynti
- Aktiivinen hankekehitys tuulivoimaliiketoiminnassa.
Lisäksi Metsähallituksella on kaksi muuta tytäryhtiöitä: Siemen Forelia Oy (siemeniä) ja MH-Kivi Oy (maa- ja kiviainesvarantoja).
Metsähallituksen omistamista alueista neljännes eli noin 3,5 miljoonaa hehtaaria on metsätalouskäytössä olevaa monikäyttömetsää. Monikäyttömetsista hakattava puu - uusiutuva luonnonvara - päätyy erilaisten biotaloustuotteiden raaka-aineeksi. Liikevaihdosta puun myynti tuottaa 85 %.
Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista (YYV) on säädetty metsähallituslaissa. Sen mukaan toiminnassa on otettava huomioon biologinen monimuotoisuus ja luonnon virkistyskäyttö, työllisyys, porotalous sekä saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen pienentää hakkuukertymää. Velvoitteet ovat osa yhteiskuntavastuuta - ne ovat hyötyjä, joita Metsähallitus yhteiskunnalle tuottaa. Vuonna 2023 panostus yleisisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin oli yhteensä 110,3 miljoonaa euroa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollistumisesta seurannut puunkäytön lisääntyminen pakotti valtion säätämään vuonna 1851 tiukan metsälain, jonka noudattamista valvomaan oli luotava metsähallinto. Se luotiin aluksi Maanmittauksen ylihallituksen alaisuuteen; erillinen metsänhoitohallitus perustettiin vuonna 1863 valvomaan kruununmetsien hoitoa. Vuonna 1908 siitä tuli Metsähallitus, ja se sai valtuudet valvoa myös yksityistä metsänhoitoa, metsäoppilaitoksia sekä metsästystä ja kalastusta valtion mailla. Itsenäistymisen jälkeen tavoitteeksi asetettiin vielä Suomen metsätalouden edistäminen ja vielä myöhemmin myös luonnonsuojelu. Yli 130 vuotta valtion keskusvirastona toiminut Metsähallitus muutettiin vuonna 1994 liikelaitokseksi, jonka tehtävänä on puun markkinointi ja myynti sekä talousmetsien hoito.[10] Tuorein Metsähallituslaki tuli voimaan 15. huhtikuuta 2016 vuosien valmistelun jälkeen. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirrettiin lailla perustettavaan valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön vastaamaan EU-kilpailusäädöksiä.[11]
Metsähallituksen johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Titteli vuoteen 1927 ylijohtaja, 1927–1994 pääjohtaja[12], vuodesta 1994 toimitusjohtaja.[10] Toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi.[13] [10]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Metsähallituksen verkkosivut
- Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraportti 2023
- Metsähallituksen toimitusjohtajaksi Pentti Hyttinen ja luontopalvelujohtajaksi Timo Tanninen 22.6.2016. Maa- ja metsätalousministeriö.
- Juha S. Niemelä Metsähallituksen toimitusjohtajaksi 19.12.2019. Maa- ja metsätalousministeriö.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo: M Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.3.2016.
- ↑ Hallinto ja johtaminen Metsähallitus. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ Valtion maaomaisuuden haltijat paljon vartijoina 19.9.2019. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 3.10.2020.
- ↑ Metsähallituksen vuosi ja vastuullisuuskertomus 2023 (pdf) Metsähallitus. 12.3.2024. Metsähallitus. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ kartta.hel.fi (Opastinsilta 12, Itä-Pasila) Helsingin kaupunki, kartta.hel.fi. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ https://www.luontoon.fi/
- ↑ Uusi Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luo hyvinvointia koko yhteiskunnalle Metsa.fi tiedote 14.1.2021. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ Erätarkastajat eraluvat.fi. Metsähallitus. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ Arkistoitu kopio https://www.metsa.fi/metsahallitus/yhteystiedot/metsatalous-oyn-yhteystietoja/. Arkistoitu 28.11.2020. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ a b c Pääjohtajakunta, s. 188–190. SKS, Helsinki 2005.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Metsähallituslain uudistaminen
- ↑ https://www.silvafennica.fi/pdf/article4689.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Valtioneuvoston asetus Metsähallituksesta (1380/2004) 5 § Finlex.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laitakari, Erkki: Metsähallinnon vuosisataistaival 1859–1959 Metsähallitus, 1960.
- Parpola, Antti; Åberg, Veijo: Metsävaltio, Metsähallitus ja Suomi 1859–2009. Edita, 2009.