Metrodoros Lampsakoslainen (nuorempi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metrodoroksen rintakuva Louvressa. Rooman keisarikaudelta toiselta vuosisadalta.

Metrodoros Lampsakoslainen (m.kreik. Μητρόδωρος; 331277 eaa.) oli antiikin kreikkalainen epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli yksi antiikin neljästä merkittävimmästä epikurolaisesta. Silti hänen töistään on säilynyt ainoastaan lyhyitä katkelmia. Epikuros sanoi, ettei hänen ajattelunsa ollut järin omaperäistä.

Metrodoros oli kotoisin Lampsakoksesta, Hellespontoksen rannalta. Hänen isänsä nimi oli Athenaios tai Timokrates ja hänen äitinsä nimi Sande.[1] Metrodoros liittyi Epikuroksen heidän kotikaupunkiinsa perustamaan kouluun yhdessä veljensä Timokrateen kanssa. Timokrates kuitenkin riitautui pian veljensä ja Epikuroksen kanssa ja omisti lopun elämästään heidän panettelemiseensa.[2]

Metrodoroksesta sen sijaan tuli yksi Epikuroksen merkittävimpiä oppilaita. Hän eli yhdessä Epikuroksen kanssa ja seurasi tätä Ateenaan, eikä jättänyt tätä kuin kerran käydessään puolen vuoden matkalla kotipaikkakunnallaan. Metrodoros kuoli 53-vuotiaana seitsemän vuotta ennen Epikurosta. Epikuros olisi nimittänyt Metrodoroksen seuraajakseen, jos tämä olisi elänyt häntä pidempään.

Metrodoroksen vaimona tai rakastajattarena mainitaan Leontion. Metrodoroksella oli poika, nimeltään Epikuros, sekä tytär. Epikuros jätti heidät testamentissaan Amynomakhoksen ja Timokrates Potamoslaisen holhoukseen sekä heidän ja Hermarkhoksen yhdessä kasvatettavaksi. Toisaalta kuolinvuoteellaan kirjoittamassaan kirjeessä Epikuros määräsi lapset Metrodoroksen sisaren Batiksen kanssa naimisiin menneen Idomeneuksen hoitoon. Epikuroksen oppilaat viettivät joka kuukauden kahdettakymmenettä päivää Epikuroksen ja Metrodoroksen muistopäivänä.[3]

Metrodoroksen filosofia vaikuttaa olleen aistillisempaa kuin Epikuroksen.[4] Ciceron kuvauksen mukaan Metrodoros katsoi, että täydellinen onnellisuus koostui siitä, että ihmisellä oli hyvin muodostunut ruumis ja tieto siitä, että se tulee pysymään sellaisena. Hän moitti veljeään siitä, ettei tämä ollut myöntänyt vatsan olevan kaikkien onnelliseen elämään liittyvien asioiden mitta.[5]

Diogenes Laertioksen mukaan Metrodoros kirjoitti seuraavat teokset:[6]

  • Lääkäreitä vastaan (Πρὸς τοὺς ἰατρούς, τρία) (3 osaa)
  • Aistimuksista (Περὶ αἰσθήσεων)
  • Timokratesta vastaan (Πρὸς Τιμοκράτην)
  • Suurisieluisuudesta (Περὶ μεγαλοψυχίας)
  • Epikuroksen heikosta terveydestä (Περὶ τῆς Ἐπικούρου ἀρρωστίας)
  • Dialektikkoja vastaan (Πρὸς τοὺς διαλεκτικούς)
  • Sofisteja vastaan (Πρὸς τοὺς σοφιστάς, ἐννέα) (9 osaa)
  • Viisauteen johtavasta tiestä (Περὶ τῆς ἐπὶ σοφίαν πορείας)
  • Muutoksesta (Περὶ τῆς μεταβολῆς)
  • Rikkaudesta (Περὶ πλούτου)
  • Demokritosta vastaan (Πρὸς Δημόκριτον)
  • Ylhäisestä syntyperästä (Περὶ εὐγενείας)

Pieniä katkelmia Metrodoroksen teoksesta Rikkaudesta löydettiin Papyrusten huvilasta Herculaneumista.[7] Filodemos hyödynsi tätä kirjoitusta omissa teoksissaan nimeltä Rikkaudesta ja Kotitaloudenhoidosta. Filodemos lainaa Metrodorosta sen näkemyksen alullepanijana, että kyynikoille ominainen köyhyys tuli hylätä ja korvata vauraammalla elämällä, vaikkakaan rikkaudella ei ollut mitään osaa onnellisuudessa.[8]

  1. Diogenes Laertios (DL): X.22; katso myös Strabon, XIII ja Cicero, Tusculanae Quaestiones, V.37.
  2. DL X.6
  3. DL X.16-21
  4. Cicero: de Natura Deorum I.40; Tusculanae Quaestiones V.9; de Finibus II. 28. §92, 30. §99, 31. §101.
  5. Athenaios VII.279 F
  6. DL X
  7. PHerc. 200
  8. Asmis, Elizabeth: Philodemus and the New Testament World, s. 150–152. Brill, 2004.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]