Methydrion
| Methydrion | |
|---|---|
| Μεθύδριον | |
| Sijainti | |
  Methydrion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Methýdrio, Gortynía, Arkadia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Arkadia |
Methydrion (m.kreik. Μεθύδριον, myös Methydria, Μεθυδρία, lat. Methydrium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Gortynían kunnan alueella lähellä nykyistä Methýdrion kylää.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Methydrionin kaupunki sijaitsi Arkadian keskiosissa 170 stadioninmittaa pohjoiseen Megalopoliista. Kaupunki oli rakennettu kukkulalle, joka sijaitsi Maloetas- ja Mylaon-jokien välissä.[2][6] Tästä kaupunki sai vesien välissä sijaitsemiseen viittaavan nimensä (vrt. lat. ”Interamna”).[2]
Methydrionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Pohjoisessa alue rajautui Torthyneionin poliksen alueeseen ja koillisessa Orkhomenoksen poliksen alueeseen.[1] Pausanias mainitsee Methydrionin lähellä sijainneen Thaumasion-vuoren, joka sijaitsi Maloetas-joen yläpuolella ja jossa sijaitsi luola, josta Rhea myytin mukaan haki turvaa odottaessaan Zeusta. 30 stadionin päässä Methydrionista sijaitsi lähde nimeltä Nymfasia.[2][7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Methydrionin kaupunki oli olemassa arkaaiselta roomalaiselle kaudelle.[4] Kaupunki perustettiin antiikin ajan lähteiden mukaan Orkhomenoksesta käsin.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Methydrieus (Μεθυδριεύς).[1][2] Methydrionin oletetaan kuuluneen Arkadian liittoon ja peloponnesolaisliittoon. Peloponnesolaisliiton armeija leiriytyi kaupungin lähellä vuonna 418 eaa.[1][8]
.jpg)
.jpg)
Methydrion on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, mutta sen todellista asemaa ei tunneta varmuudella. Ainakin vuonna 371 eaa. se vaikuttaa olleen Orkhomenoksen alaisuudessa.[1]
Methydrion löi omaa pronssirahaa 300-luvulla.[1][9] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi vuonna 372 eaa.[10] Methydrionin asukkaat siirrettiin Megalopoliihin sen perustamisen yhteydessä vuonna 371/370 eaa. Kaupunki säilyi kuitenkin olemassa tämän jälkeenkin, vaikkakaan siellä ei enää koskaan ollut yhtä paljon asukkaita kuin aiemmin.[1][2]
Strabon mainitsee Methydrionin ajanlaskun alun tienoilla yhtenä Arkadian paikoista, joka oli lähes kadonnut.[2][11] Se oli kuitenkin olemassa kylänä edelleen 100-luvulla jaa. Pausaniaan käydessä paikalla.[2][6]
William Martin Leake tutki seutua vuonna 1805.[12] Nykyinen Methýdrion kylä, aiempi Nemnítsa, nimettiin antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1927. Paikallisen kunnan nimi oli Methýdrion kunta jo vuonna 1835, mikä osoittaa, että antiikin aikaisen kaupungin sijainti tiedettiin viimeistään tuolloin.[13]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin paikalta on löydetty muurein ympäröity alue, jonka koko on ollut noin 11 hehtaaria. Muurit, joista on säilynyt osia, on ajoitettu klassiselle kaudelle joko 400- tai 300-luvulle eaa. Muurien sisäpuolelta on löydetty rakennusten perustuksia ja keramiikan sirpaleita. Erästä suurikokoisempaa rakennusta on arveltu temppeliksi. On epäselvää, oliko muurien ympäröimä alue koko kaupunki vai pelkästään sen akropolis eli yläkaupunki, jolloin alakaupunki olisi sijainnut alempana ja ollut muiden Arkadian kaupunkien tavoin mahdollisesti linnoittamaton.[1]
Pausanias näki Methydrionissa Poseidon Hippiokselle omistetun pyhäkön, joka sijaitsi Mylaon-joen varrella.[2][7] Temppelin rauniot on löydetty nykyisestä Petrovoúnista noin kolme kilometriä kaupungin paikasta länsiluoteeseen, hieman etelään Neitsyt Marian (Panagía) kirkosta ja lähellä Vytínan suunnasta Magoúlianaan lähtevän tien risteystä. Rauniot löysi Leake vuonna 1805. Hänen mukaansa paikalliset kutsuivat niitä nimellä Palátia (Παλάτια, ”Palatsit”).[1][12][14][15] Nykyisin paikkaa kutsutaan myös Poseidonin, Panin ja Hermeen temppeliksi, mistä on saanut nimensä läheinen Panin kylä.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”283. Methydrion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Methydrium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Methydrion Pleiades. Viitattu 16.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Methydrion (Arkadia) 64 Nemnitsa/Methydrion - Μεθύδριον ToposText. Viitattu 16.9.2024. (englanniksi)
- ↑ ”58 C2 Methydrion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 8.35.5, 8.36.1.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 8.36.1–3, vrt. 8.12.2, 8.27.4, 8.27.7.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.58.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
- ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 388.
- ↑ a b Αρχαίος Ναός Ιππίου Ποσειδώνος Μαγούλιανα, Αρκαδίας. Viitattu 16.9.2024. (kreikaksi)
- ↑ Διοικητικές Μεταβολές Οικισμών EETAA. Viitattu 16.9.2024. (kreikaksi)
- ↑ Ιερό Ιππίου Ποσειδώνα Exploring Greece. Viitattu 16.9.2024. (kreikaksi)
- ↑ Poseidon Hippioksen pyhäkön arkeologisen kohteen sijainti: .
- ↑ Visiting the land of Pan and Hermes Dreamflesh. Viitattu 16.9.2024. (englanniksi)