Mervi Kantokorpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mervi Susanna Kantokorpi[1] (21. syyskuuta 1958 Espoo21. joulukuuta 2023 Raasepori)[2] oli suomalainen kirjallisuuskriitikko, vapaa kirjoittaja ja opettaja, koulutukseltaan filosofian lisensiaatti.[3]

Kantokorpi kirjoitti kritiikkejä 1980-luvulta alkaen ja toimi pitkään kirjallisuudentutkijana. 2000-luvun alusta lähtien hän kirjoitti Helsingin Sanomiin. Vuosina 1998–2009 hän oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon raadissa. Kantokorpi toimi myös taidehallinnossa kirjallisuustoimikunnassa vaikuttaen uudistuksiin kirjallisuusapurahojen kohdentumisessa.[4] Kantokorpi oli myös Kalevi Jäntin palkintoraadin[5] ja Runeberg-palkintoraadin jäsenenä.[6][7] Hän valitsi vuonna 2003 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan.[8] Vuonna 2010 Helsingin Sanomien toimittaja Esa Mäkisen tekemän verkostoanalyysin perusteella Kantokorpi oli tuolloin kirja-alan merkittävin vaikuttaja.[9]

Kantokorvelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020.[10] Vuonna 2022 hän sai Nuori Voima -palkinnon.[11]

Kantokorven puoliso oli taidemaalari Jaakko Pakkala. Kantokorpi kuoli joulukuussa 2023 Raaseporin sairaalassa pitkäaikaiseen sairauteen.[12]

  • Kantokorpi, Mervi – Lyytikäinen, Pirjo – Viikari, Auli: Runousopin perusteet. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1990. ISBN 951-45-5430-2
  • Lyytikäinen, Pirjo – Kalliokoski, Jyrki – Kantokorpi, Mervi (toim.): Kertomuksen ihanuus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996. ISBN 951-717-894-8
  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 2.2.2024, s. B 25. Artikkelin verkkoversio.
  2. Majander, Antti: Muistot: Mervi Kantokorpi 1958–2023 HS.fi. 2.2.2024. Viitattu 4.2.2024.
  3. Apurahat 2019. Wihurin rahasto. (”Filosofian lisensiaatti Mervi Kantokorpi.”)
  4. Säkö, Maria: Kirjallisuuskriitikko Mervi Kantokorpi SARVin kunniajäseneksi Kritiikin Uutiset. 17.11.2020. Suomen arvostelijain liitto ry. Viitattu 30.6.2022.
  5. Kalevi Jäntin palkinnot Katri Naukarille, Sanna Puutoselle, Pauli Tapiolle ja Joonatan Tolalle Helsingin Sanomat. 2.12.2021. Viitattu 30.6.2022.
  6. Runeberg-palkinto: Raati lukee 200 kirjaa ja valitsee parhaat Länsiväylä. 30.5.2016. Viitattu 8.7.2022.
  7. Gustafsson, Miia: Rankka tilitys äidin ja tyttären suhteesta sai Runeberg-palkinnon – Marjo Niemi: ”Olen onnellinen, että sen kirjoittaminen on ohi.” Yle Uutiset. 5.2.2018. Viitattu 8.7.2022.
  8. Finlandia-palkinto Pirkko Saisiolle Yle Uutiset. 4.12.2003. Viitattu 30.6.2022.
  9. Mäkinen, Esa: Mervi Kantokorpi on kirjamaailman vaikutusvaltaisin Helsingin Sanomat. 14.8.2010. Viitattu 8.7.2022.
  10. Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 30.6.2022.
  11. Kanerva, Arla: Nuori Voima -palkinto Mervi Kantokorvelle. Helsingin Sanomat, 13.12.2022, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.12.2022.
  12. Kanerva, Arla: Kriitikko Mervi Kantokorpi on kuollut. Helsingin Sanomat, 24.12.2023, s. B 18. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.12.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]