Mertsi
| Mertsi | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Mertti [1] |
| Nimen alkuperä | Genoveva-tarinan Smertsi; naisennimen pohjana Meeri |
Mertsi on Suomessa käytetty etunimi, joka yleensä on miehennimi.[1]
Mertsi-nimi tunnetaan kuuluisasta Genoveva-tarinasta. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1847. Legendan mukaan Genoveva oli 700-luvulla elänyt Brabantin herttuatar, joka piiloutui vuosikausiksi metsään välttääkseen kuolemanrangaistuksen. Herttuattaren pojan nimi oli alun perin Smertsi, mutta vuoden 1934 painoksessa häntä kutsuttiin Mertsiksi.[1][2]
Mertsi voi olla myös Meerin kutsumamuoto. Virallisena naisen etunimenä Mertsi on kuitenkin harvinainen.[1] Digi- ja väestötietoviraston mukaan tämännimisiä naisia on toukokuuhun 2020 mennessä tilastoitu Suomessa vähemmän kuin 25. Mertsi-nimisiä miehiä on ollut huomattavasti enemmän: yli 600.[3]
Mertsillä ei ole nimipäivää almanakassa.[4]
Tunnettuja Mertsejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mertsi-Ilmari Laurikainen (1916–1984), kirjailija
- Mertsi Lindgren, muusikko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 158. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
- ↑ Mytologian sanakirja, s. 82. (Toim. Juha Honkala) Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X
- ↑ Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Mertsi”) 18.5.2020. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 22.5.2020.
- ↑ Nimipäivähaku (hakusana ”Mertsi”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 22.5.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etunimien taivutus: Mertsi (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)