Meritähtipäivikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meritähtipäivikki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Päivikkikasvit Aizoaceae
Suku: Tähtipäivikit Sesuvium
Laji: portulacastrum
Kaksiosainen nimi

Sesuvium portulacastrum
(L.) L.

Katso myös

  Meritähtipäivikki Wikispeciesissä
  Meritähtipäivikki Commonsissa

Meritähtipäivikki (Sesuvium portulacastrum) on monivuotinen ruohovartinen päivikkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Se on trooppisten ja subtrooppisten rantojen pioneerilaji.

Meritähtipäivikki on ruohovartinen, ja se voi kasvaa lähes pystynä, suikertavasti tai köynnöstävästi. Kasvi voi kasvaa 30 senttimetriä korkeaksi.[2]

Versot ovat vihertävän vaaleanpunaisia tai punaisia. Niissä kasvaa hajanaisesti vastakkaisesti asettuneita lehtiä. Kasvi kukkii ympäri vuoden, ja sen kukat ovat vaaleanpunaisesta purppuraan, todella harvinaisesti valkoisia.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meritähtipäivikki kasvaa yleensä hiekkaisilla ja kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, mangroveilla, dyyneillä, hiekkatasangoilla ja soilla. Meritähtipäivikki on rantojen pioneerilaji, jota kasvaa laajalla alueella trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen rannoilla. Sen levinneisyys ulottuu suurin piirtein 34:nnelle pohjoiselle ja 42:nnelle eteläiselle leveysasteelle.[3]

  1. Bárrios, S. & Copeland, A.: Sesuvium portulacastrum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
  2. Sesuvium portulacastrum Useful Tropical Plants Database. Viitattu 25.11.2018. (englanniksi)
  3. a b Lokhande, et al: Sesuvium portulacastrum, a plant for drought, salt stress, sand fixation, food and phytoremediation. Agronomy for Sustainable Development, 2013, 33. vsk, nro 2, s. 330–331. Springer Verlag/EDP Sciences/INRA. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 25.11.2018. (englanniksi)