Mercedes-Benz A-sarja (W168)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mercedes-Benz W168
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Brasilia
 Saksa
Valmistaja Mercedes-Benz
Valmistusvuodet 1997–2004
Korimalli 5-ovinen hatchback
Luokka C-segmentti
Seuraaja Mercedes-Benz W169
Teknisesti samankaltaisia Mercedes-Benz Vaneo
Iskutilavuus 1,4–3,8 l
Käyttövoima bensiini
diesel
Vetotapa etuveto

Mercedes-Benz W168 on Mercedes-Benz A-sarjan ensimmäinen sukupolvi, jota valmistettiin vuosina 1997–2004. Ensimmäisen sukupolven A-sarjan Mercedes-Benz esiteltiin loppuvuodesta 1996 ja tuotanto alkoi syyskuussa 1997. Se oli samalla ensimmäinen Mercedes-Benzin valmistama etuvetoinen henkilöauto. Autosta ei valmistettu lainkaan kolmiovista mallia, vaan kaikki autot olivat viisiovisia. Mallistoon kuului myös pidemmällä akselivälillä varustettu Lang-malli. Vuonna 2001 esiteltiin facelift-malli.

Vuoden 1999 Euro NCAP -kolaritestistä W168 sai tulokseksi neljä tähteä viidestä.[1]

A-sarjan kaatumiskriisi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-sarja sai median huomiota myös siitä, että autotoimittaja Robert Collin sai sen hirvenväistökokeessa kaatumaan 60 km/h:n tuntinopeudella.[2] Tosin tämän ilmiön arvellaan olleen ollut mahdollinen myös monilla muilla korkeilla autoilla, esimerkiksi maastoautoilla.lähde? Toisaalta kaatumisen vähättelystä seurasi, että kyseinen koerata ajettiin läpi DDR:n autoteollisuuden valmistamalla Trabant-henkilöautolla virheittä 70 km/h:n nopeudella. Vaikka Trabant ei ollut tunnettu hyvistä ajo-ominaisuuksistaan, se selvitti radan 10 km/h suuremmalla nopeudella kuin mitä A-sarjan Mercedes-Benz kaatui.[2]

Suunnitteluvirheen kiistäminen kolaus A-tyypin maineelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mercedes-Benz A 190 L

Kun Mercedes-Benz A-sarjan auto kaatui ruotsalaisen Robert Collinin suorittamassa koeajossa[3], Daimler-Benz kiisti heti suunnitteluvirheen ja vetosi kokemukseensa autonvalmistajana ja hyvään maineeseensa. Daimler-Benz jopa syytti A-sarjan auton kaatumisesta rengasvalmistajaa ja ruotsalaisen tahon tarkoituksellista kilpailijan mustamaalauskampanjaa. Samalla Daimler-Benz jatkoi A-sarjan mainontakampanjaansa. Myöhemmin kävi ilmi, että A-sarjan auto oli jo kuukautta aikaisemmin melkein kaatunut toisessa koeajossa. Tässä tapauksessa A-sarjan auto oli noussut kahdelle pyörälle, mutta välttänyt kuitenkin kaatumisen. Tämä testi oli arvostettu tanskalainen Vuoden Auto -valintatesti. A-mallin epävakaus ei siis voinut olla auton suunnittelijoille yllätys.[2]

Yhtiön johdon lausunto, jossa vähäteltiin sattunutta onnettomuutta oli sitten sangen epäonnistunutta kriisiviestintää.

»MB:n johto ei pidä aiheellisena antaa lausuntoa siitä, että jossakin on auto kaatunut.[2]»

Suunnitteluvirhe viimein myönnettiin kolme viikkoa kaatumistapahtuman jälkeen. A-sarjan saaman imagokolauksen vuoksi Daimler-Benz joutui käyttämään arviolta 600 miljoonaa Suomen markkaa A-sarjansa maineenpalautuskampanjaan. Oletetaan, että Daimler-Benz-konsernilla oli kiire saada A-sarja markkinoille ennen kilpailijoita ja ajo-ominaisuuksien vaarallisuus ja tyypin keskeneräisyys olisi ollut tiedossa ollut riski, joka lauettua ensin kiellettiin.[2]

Vaikka Daimler-Benz-yhtiö yrittikin sovitella suhteitaan A-sarjan vakavuusongelman paljastaneeseen toimittaja Robert Colliniin, se boikotoi häntä Smart-kääpiöauton esittelyssä. Tämä johti Collinin autojournalistikollegoiden Daimler-Benzille lähettämään avoimeen kirjeeseen jossa he pahoittelivat tilannetta. Daimler-Benz suostui tällaisen kielteisen mediajulkisuuden jälkeen kutsumaan myös Collinin konsernin uusien mallien esittelyyn.[2]

Tehtaan korjaavat toimenpiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdas reagoi kuitenkin nopeasti. 17 000 A-Mersua kutsuttiin takaisin tehtaalle. ESP-ajonhallintajärjestelmä rakennettiin kokonaan uudelleen.[4]

Autoihin tehtiin ainakin seuraavat muutokset vakauden parantamiseksi: ESP tuli vakiovarusteeksi (ensimmäisenä maailmassa), rengasprofiilia madallettiin 50-profiiliin, A-sarjan uudeksi rengaskooksi valittiin 195/50/15 ja myös jousitusta tukevoitettiin.

Daimler-Benz myös pystytti imagokampanjan, jossa tennistähti Boris Becker totesi oppineensa enemmän virheistään kuin menestyksestään.[5]

Turvallisuustekijät olivat keskeisiä asioita A-mallia suunnitellessa muutoinkin, ja jo W168-korisarjan A-Mercedeksellä saavutettiin Euro NCAP:n törmäystesteissä neljä tähteä aikuismatkustajien osalta. Erityisesti auton kokoonpainuvien rakenteiden suunnitteluun oli paneuduttu ja myös moottori sijoitettiin hyvin alas viistoon, jolloin se törmäyksen sattuessa liukuu auton alle matkustamon sijaan. Jo ensimmäiset A-sarjalaiset olivat lisäksi varustettuja kaksin turvatyynyin, mikä auton esittelyajankohtana ei ollut itsestäänselvyys autojen turvavarustelussa. Myös lisävarusteina saadut sivuturvatyynyt muuttuivat myöhemmin vakiovarusteiksi.

Kaatumisen syy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20 vuoden kuluttua Mercedes-Benzin historian suurimmasta imagotappiosta Daimlerin entinen johtaja listasi näkemyksensä kaatumisen syistä: A-sarjalainen oli suunniteltu puutteellisen tiedon pohjalta; sen painopiste oli liian korkealla; sen renkaiden seinämä oli liian pehmeä; sen jousitus oli väärin säädetty; ja lisäksi elektroninen ajonvakautus toimi odottamattomalla tavalla. Ääritilanteessa näiden tekijöiden yhteisvaikutus aiheutti onnettomuuden.[4]

Saksan lisäksi A-sarjaa on valmistettu Brasiliassa. Vuonna 2003 Sao Bernando do Campossa valmistettiin yhteensä 6 989 autoa.

  • Lehtonen, Jaakko: Julkisuuden riskit. Helsinki: Mainostajien liitto, 2002. ISBN 952-5262-16-2
  1. Mercedes-Benz A-sarja 1999 Euro NCAP. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f Julkisuuden riskit, s. 52–54 ja 59–60.
  3. A-sarjan Mercedes - auto, joka kellahti katolleen. Yle 24.7.2012.
  4. a b https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a-mersun-hirvenvaistokaadosta-20-vuotta--entinen-mersu-pomo-paljastaa-kaatoon-johtaneet-dramaattiset-syyt/yWLDKV6F www.kauppalehti.fi. Viitattu 6.11.2017.
  5. Julkisuuden riskit, s. 59–60.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]