Meklokvaloni
![]() | |
Meklokvaloni
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
3-(2-kloorifenyyli)-2-metyylikinatsolin-4-oni | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | ? |
PubChem CID | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C15H11N2ClO |
Moolimassa | 270,714 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 127 °C |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | ? |
Meklokvaloni eli 3-(o-kloorifenyyli)-2-metyyli-4(3H)-kinatsolinoni (myyntinimillä Nubarene ja Casfen) on metakvalonin johdos, joka kehitettiin vuonna 1960[1], ja sitä myytiin pääasiassa Ranskassa ja joissakin muissa Euroopan maissa. Sillä on sedatiivinen, hypnoottinen ja ahdistusta poistava vaikutus, ja sitä käytettiin unettomuuden hoitoon.[2] Meklokvaloni vaikuttaa nopeammin, mutta vaikutus kestää lyhyemmän aikaa kuin metakvalonilla, joten sitä on käytetty ainoastaan unilääkkeenä.[3] Meklokvalonia on käytetty myös ahdistusta poistavana lääkkeenä, mutta sitä ei ole käytetty yhtä laajalti kuin metakvalonia, eikä sitä enää valmisteta. Tämä johtuu siitä, että sen on pelätty aiheuttavan yliannostuksia, ja sillä on mahdollinen väärinkäyttöpotentiaali.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PubChem: Mecloqualone (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Mecloqualone (englanniksi)