Meir Lehman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meir Lehman
Henkilötiedot
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja K. D. Tocher (käännä suomeksi)
Tutkimusalue Tietojenkäsittelytiede

Meir M. Lehman (24. tammikuuta 192529. joulukuuta 2010[1]) oli brittiläinen tietojenkäsittelytieteen professori Middlesexin yliopistossa.[2] Lehman muodosti tunnetut Lehmanin lait ohjelmistojen evoluutiosta.[3][4][5]

Lehman työskenteli Ferrantille ja Israelin puolustusministeriölle vuodesta 1957 vuoteen 1964.[2] Vuodesta 1964 vuoteen 1972 hän työskenteli IBM:lle.[2] Vuonna 1972 hän palasi Imperial Collegeen, jossa hän oli vuoteen 2002 saakka.[2]

Hän on saanut ACM Fellow -arvonimen.[6] Hänet on palkittu Harlan D. Mills -palkinnolla vuonna 2001.[2]

Lehmanin lait

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmanin lait ohjelmistojen evoluutiosta:[7][5]

Laki Kuvaus
Jatkuva muutos Ohjelma, jota käytetään todellisen maailman ympäristössä pitää väistämättä muuttua tai se tulee asteittain vähemmän hyödylliseksi siinä ympäristössä.
Kasvava monimutkaisuus Kun kehittyvä ohjelma muuttuu sen rakenne tulee monimutkaisemmaksi. Lisää resursseja on varattava rakenteen säilyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.
Suuren ohjelman evoluutio Ohjelman evoluutio on itsesäätyvä prosessi. Järjestelmän ominaisuudet kuten koko, aika julkaisujen välissä ja raportoitujen virheiden määrä on suunnilleen muuttumaton jokaiselle järjestelmän julkaisulle.
Organisaatiollinen vakaus Ohjelman elinkaaren aikana sen kehitystahti on suunnilleen vakio ja riippumaton järjestelmän kehitykseen käytetyistä resursseista.
Tuttuuden säilyvyys Järjestelmän elinkaaren aikana kasaantuva muutos jokaisessa julkaisussa on suunnilleen vakio.
Jatkuva kasvu Järjestelmien tarjoaman toiminnallisuuden on jatkuvasti kasvettava jotta käyttäjätyytyväisyys säilyy.
Laskeva laatu Järjestelmien laatu laskee mikäli niitä ei muokata vastaamaan muutoksia toimintaympäristössä.
Palautejärjestelmä Evoluutioprosesseissa on mukana monitoimijaisia palautejärjestelmiä ja niitä on käsiteltävä palautejärjestelminä jotta saavutetaan merkittävä tuotteen parannus.

Lait soveltuvat yleisesti suuriin, räätälöityihin järjestelmiin jotka on kehitetty suurissa organisaatioissa ja se on vahvistettu varhain 2000-luvulla Lehmanin työssä FEAST-projektissa.[7] Sen soveltuvuus muun muassa jälleenmyyntiin "paketoiduissa" ohjelmistotuotteissa on epäselvä.[7]

Organisaatioilla on suuria investointeja niiden ohjelmistojärjestelmiin ja ne ovat kriittisiä liiketoiminnan osia.[5] Niiden arvon säilyttämiseksi niitä on muutettava ja päivitettävä, jolloin suuri osa ohjelmistobudjetista suuntautuu olemassa olevien muutokseen ja evoluutioon täysin uusien kehittämisen sijaan.[5] Kehityksen ja evoluution spiraalimalli esittää kehitystä useiden julkaisujen kautta, jossa toistuvat määrittely, toteutus, varmennus ja operaatio.[5]

  • M. M. Lehman & Laszlo A. Belady: Program Evolution: Processes of Software Change. Academic Press, 1985. (englanniksi)
  1. https://www.geni.com/people/Meir-Lehman/6000000006768447725tarvitaan parempi lähde
  2. a b c d e Meir Lehman computer.org. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  3. Evaluating Lehman's Laws of Software Evolution for Software Product Lines ieeexplore.ieee.org. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  4. In memory of Professor Meir (Manny) Lehman (PDF) pleiad.cl. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  5. a b c d e CS 410/510 - Software Engineering Software Evolution cs.ccsu.edu. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi) 
  6. https://www.sigsoft.org/SEN/fellows/lehman.html
  7. a b c Chapter 9 – Software Evolution (PDF) csis.pace.edu. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]