Me (persoonapronomini)
Ulkoasu
Me on persoonaprononimi, joka on monikon ensimmäinen persoona ja viittaa puhujiin.[1]
Etenkin useissa analyyttisissä kielissä me-pronominia on käytettävä subjektin ilmaisemiseksi. Kuitenkaan useimmissa synteettisissä kielissä, kuten espanjan, italian, suomen ja venäjän kielissä, joiden kielioppi perustuu sanojen taivutukseen, me-pronominia ei yleensä tarvitse käyttää vaan puhujat käyvät ilmi suoraan verbin persoonamuodon päätteestä.[2]
Suomen me-sanalla on murteissa erilaisia variantteja, kuten kaakkoismurteiden ja peräpohjalaismurteiden myö.lähde?
Taivutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijamuoto | Persoonapronomien taivutus[3] |
---|---|
ominatiivi | me |
akkusatiivi | meidät |
genetiivi | meidän |
partitiivi | meitä |
essiivi | meinä |
translatiivi | meiksi |
inessiivi | meissä |
elatiivi | meistä |
illatiivi | meihin |
adessiivi | meillä |
ablatiivi | meiltä |
allatiivi | meille |
abessiivi | meittä |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pronominit: persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he Kielitoimiston ohjepankki. 24.11.2022. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Uusitalo, Laura ym.: Puhekieli vs. kirjakieli 6.6.2023. Haaga-Helia. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Suomen kielioppi - Minä - Me users.jyu.fi. Viitattu 12.2.2025.