McKinsey & Company
| McKinsey & Company | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1926 |
| Perustaja |
James O. McKinsey Marvin Bower |
| Kotipaikka | New York City, New York, Yhdysvallat |
| Toimiala | konsultointi |
| Liikevaihto | 8,8 mrd. USD (2016)[1] |
| Henkilöstö | n. 14 000 (2016)[1] |
| Kotisivu |
www |
McKinsey & Company on yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö. Sitä pidetään maailman arvostetuimpana ja vaikutusvaltaisimpana liikkeenjohdon konsulttiyrityksenä mutta se on myös ollut osallisena monissa mittavissa yritysmaailman epäonnistumisissa ja autoritaaristen hallitsijoiden taloudellisissa väärinkäytöksissä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö sai alkunsa vuonna 1926, kun Chicagon yliopiston professori James O. McKinsey avasi konsulttitoimiston Chicagoon. Marvin Bower tuli mukaan yhtiöön vuonna 1933 ja myöhemmin hänestä tuli sen ensimmäinen päämies, kun McKinsey lähti Marshall Field & Co.:n johtoon. McKinseyn ydinperiaatteet ja johdon konsultoinnin toimintatavat luotiin Bowerin aikana. Ensimmäisen toimistonsa ulkomailla McKinsey avasi Lontoossa vuonna 1959, minkä jälkeen se on laajentunut tasaisesti ympäri maailmaa. McKinseyllä oli vuonna 2016 yli 100 toimistoa yli 50 maassa, mikä teki siitä suurimman konsultointiin keskittyneen yhtiön maailmassa.[1]
McKinsey oli vuonna 2001 konkurssiin menneen energiayhtiö Enronin merkittävä konsultoija 1980-luvun lopulta lähtien. McKinseyn konsulteista Jeffrey Skilling nousi Enronin toimitusjohtajaksi ja istui sittemmin toistakymmentä vuotta vankilassa muun muassa petoksista ja sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.[2] Rajat Gupta oli McKinseyn toimitusjohtaja vuosina 1994–2003 ja sai sen jälkeenkin yrityksen vanhempana partnerina vielä sisäpiiritietoa, jonka hyväksikäytöstä Goldman Sachsiin liittyen hän sai vankeustuomion.[3] McKinseyn ehdottaman strategian mukaisesti toiminut sveitsiläinen lentoyhtiö Swissair meni konkurssiin. McKinseyn asiakkaisiin kuului myös vuonna 2000 kaatunut lemmikkiruoan verkkokauppa Pets.com. Britannian yksityistetyt rautatiet omistanut Railtrack oli McKinseyn asiakas ja epäonnistui sekä taloudellisesti että liikenneturvallisuudenkin suhteen.[4] McKinseyn konsulttien tekemien väärinarviointien katsotaan vaikuttaneen siihen, että puhelinyhtiö AT&T ei pitkään aikaan uskonut matkapuhelinten läpimurtoon ja että General Electric joutui pahoihin vaikeuksiin vuonna 2007 alkaneessa talouskriisissä.[5]
Autonvalmistaja General Motors palkkasi vuonna 1951 McKinseyn konsultin Arch Pattonin tekemään selvitystä eri alojen johtajien palkkatasosta, ja selvityksen sekä Pattonin johtajille kehittämien palkkiojärjestelmien ja optio-ohjelmien myötä johtajien palkkatason keskimääräistä palkkakehitystä huomattavasti suurempi nousu pääsi vauhtiin.[6] Lääkeyhtiöitä Purdue Pharmaa ja Johnson & Johnsonia McKinsey on neuvonut lisäämään opioidiriippuvuutta ja siten opioidien kysyntää.[7] McKinsey on kymmenien miljoonien dollarien palkkioita vastaan konsultoinut muun muassa Yhdysvaltain siirtolais- ja tullipoliisi ICE:tä ja Puerto Ricon hallintoelimiä ja neuvonut näitä hakemaan säästöjä terveydenhoidosta ja muista julkisista palveluista.[8]
Etelä-Afrikassa McKinsey palautti sähköyhtiö Eskomille kymmeniä miljoonia dollareita jouduttuaan myöntämään perineensä siltä ylisuuria palkkioita. Tapaus liittyi entisen presidentin Jacob Zuman taloudellisiin väärinkäytöksiin.[8] Angolassa McKinsey avusti entisen presidentin tytärtä Isabel dos Santosia varastamaan itselleen valtion omaisuutta.[9] McKinsey on Puolassa etsinyt keinoja hiilen käytön lisäämiseksi ja Saudi-Arabiassa avustanut öljy-yhtiö Saudi Aramcoa.[7]
McKinseyllä on 1980-luvulla perustettu sijoitusrahasto McKinsey Investment Office (MIO), joka hallinnoi yhtiön johtoportaan eläkevaroja. Sitä on arvosteltu hyötymisestä McKinseyn konsulttipuolen omassa työssään saamista salaisista tiedoista. McKinsey maksoi 15 miljoonan dollarin verran korvauksia vuonna 2019 Yhdysvaltain oikeusministeriön puututtua siihen, että yritys ei ollut konkurssipesien selvittelyissä kertonut yhteyksistään konkursseihin liittyviin yrityksiin.[10]
McKinsey Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]McKinseyn Suomen-toimipiste on perustettu vuonna 1988.[11] Sen liikevaihto vuonna 2016 oli 25 429 000 euroa ja henkilöstöä 55.[12] McKinsey & Company värvättiin avustamaan Kataisen hallituksen hallitusohjelman laatimisessa vuonna 2010.
Suomalaisia McKinseyn entisiä työntekijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Malinen, Postin toimitusjohtaja
- Harri-Pekka Kaukonen, Sanoman toimitusjohtaja vuosina 2011–2015
- Mikko Kiesiläinen, Helsingin kaupungin pääekonomisti
- Risto E J Penttilä, Keskuskauppakamarin entinen toimitusjohtaja
- Tapio Kolunsarka, Ramirentin toimitusjohtaja
- Jukka Moisio, Huhtamäen toimitusjohtaja lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Kirjaviitteet yksinkertaisilla sivunumeroilla ja kirjalähde erikseen |
- ↑ a b c 19. McKinsey & Company Forbes. Viitattu 18.10.2018.
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 222. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 223–224. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 223. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 224–225. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 228. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 226. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 225. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 225–226. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Raeste, Juha-Pekka & Sokala, Hannu: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä, s. 227. Nemo, 2021. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Overview McKinsey Finland. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ McKinsey & Company, Inc. Finland, sivuliike Suomessa Kauppalehti. Viitattu 4.2.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- McKinsey & Company (englanniksi)