Maksimilian II
| Maksimilian II | |
|---|---|
 Keisari Maksimilian II, Nicolas Neufchâtel n. 1566 | |
| Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Itävallan arkkiherttua | |
| Valtakausi | 25. heinäkuuta 1564 – 12. lokakuuta 1576 |
| Edeltäjä | Ferdinand I Habsburg |
| Seuraaja | Rudolf II |
| Böömin kuningas | |
| Valtakausi | 1562 – 1576 |
| Edeltäjä | Ferdinand I Habsburg |
| Seuraaja | Rudolf II |
| Unkarin ja Kroatian kuningas | |
| Valtakausi | 1563 – 1576 |
| Edeltäjä | Ferdinand I Habsburg |
| Seuraaja | Rudolf II |
| Roomalaisten kuningas | |
| Valtakausi | 1562 – 1576 |
| Edeltäjä | Ferdinand I Habsburg |
| Seuraaja | Rudolf II |
| Syntynyt |
31. heinäkuuta 1527 Wien |
| Kuollut |
12. lokakuuta 1576 Regensburg |
| Puoliso | Maria |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Ferdinand I |
| Äiti | Böömin Anna |
Maksimilian II (31. heinäkuuta 1527 Wien – 12. lokakuuta 1576 Regensburg[1]) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1564–1576. Hän oli myös Böömin kuningas vuodesta 1562 ja Unkarin kuningas vuodesta 1564.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maksimilianin vanhemmat olivat keisari Ferdinand I ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonica (1503–1547), joka oli Böömin ja Unkarin kuningas Vladislaus II:n ja Anne de Foix-Candalen (1484–1506) tytär. Hänen äidinpuoleiset isovanhempansa olivat Gaston de Foix, Candalen kreivi (1448–1500) ja Navarran infanta Katariina (n. 1455– ennen 1494), joka oli Navarran kuningatar Eleonoora Navarralaisen (1426–1479) ja Foix'n kreivin Gaston IV:n (1422–1472) nuorin tytär.[2]
Hänen setänsä oli keisari Kaarle V, jonka pojan, Filip II:n olisi normaalisti pitänyt periä isänsä asema keisarina. Kuitenkin vuoden 1553 sopimuksen mukaan Maksimilian korvasi Filipin keisarillisen kruunun perijänä.[1] Ferdinandin asema Unkarin kuninkaana oli kiistanalainen, sillä ottomaanien tukema Transilvanian ruhtinas János Zsigmond oli kruunattu Unkarin kuninkaaksi jo vauvana. Vuonna 1565 solmitussa rauhassa János Zsigmond kuitenkin suostui tunnustamaan Maksimilian II:n Unkarin kuninkaaksi ja Transilvanian aseman Unkarin alusmaana.[3]
Keisari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maksimilian harjoitti liberaalia politiikkaa uskonnon suhteen, joten hänen valtakautensa oli rauhallinen jakso katolisten ja protestanttien välisissä kiistoissa. Hän oli humanisti ja taiteiden suojelija, mutta epäonnistui useimmissa ulkopoliittisissa pyrkimyksissään.[1]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1548 Maksimilian avioitui Kaarle V:n tyttären, serkkunsa Marian (1528–1603 kanssa). Heille syntyi yhteensä kuusitoista lasta, joista seitsemän eli aikuisikäiseksi.
- Anna (1549–1580), avioitui vuonna 1570 setänsä Espanjan ja Portugalin kuninkaan Filip II:n (1527–1598) kanssa
- Rudolf II (2. heinäkuuta 1552 Wien – 23. tammikuuta 1612), keisari vuosina 1576–1612, kuoli naimattomana ilman laillisia jälkeläisiä
- Ernest (15. heinäkuuta 1553 Wien – 21. maaliskuuta 1595 Bryssel), Itävallan arkkiherttua, Espanjan Alankomaiden käskynhaltija vuosina 1594–1595.
- Elisabet (1554–1592), avioitui vuonna 1570 Ranskan kuninkaan Kaarle IX:n (1550–1574) kanssa., heille syntyi yksi tytär
- Matias (1557–1619), keisari vuosina 1612–1619, kuoli lapsettomana
- Maksimilian III (1558–1618), Saksalaisen ritarikunnan suurmestari vuosina 1590–1618
- Albrekt VII (1559–1621), Itävallan arkkiherttua, Espanjan Alankomaiden käskynhaltija vuosina 1595–1621, avioitui vuonna 1599 serkkunsa Isabella Clara Eugenian (1566–1633), Filip II:n tyttären kanssa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maximilian II Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Sugar P.F.: Southeastern Europe Under Ottoman Rule, 1354–1804, s. 152. University of Washington Press, 1993. ISBN 9780295960333 (englanniksi)
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 9.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maksimilian II Wikimedia Commonsissa
 |
Edeltäjä: Ferdinand I |
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija 1564–1576 |
Seuraaja: Matias |
