Max Headroom (televisiosarja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Max Headroom
Max Headroom (1987–1988)
The Max Headroom Show (1985–1987)
Tyyli Science fiction, komedia, draama, keskusteluohjelma, kyberpunk
Luoja(t) George Stone
Rocky Morton
Annabel Jankel[1]
Pääosissa Matt Frewer
Amanda Pays
Chris Young
William Morgan Sheppard
Charles Rocket[1]
Alkuperämaa Yhdysvallat
Yhdistynyt kuningaskunta
Alkuperäiskieli englanti
Esitetty 1987 – 1988
Tuotantokausia 2 (Max Headroom)
3 (The Max Headroom Show)
Jaksoja 14 (Max Headroom)
30 (The Max Headroom Show)
Tuotanto
Tuottaja(t) Peter Wagg
Brian Frankish[1]
Ohjaaja(t) Rocky Morton
Annabel Jankel[1]
Käsikirjoittaja(t) George Stone
Steve Roberts
Michael Cassutt[1]
Säveltäjä(t) Michael Hoenig[2]
Lavastaja(t) Peter Litten
(visuaaliset erikoistehosteet)
John Humphreys (kasvonaamiot ja -proteesit)[1]
Tuotantoyhtiö(t) ABC
Channel 4[1]
Aiheesta muualla
IMDb

Max Headroom oli amerikkalainen satiirinen science-fiction-tv-sarja, jota esitettiin vuosina 1987–1988. Sen päähenkilö oli peräisin brittiläisestä Max Headroom Showsta (1985-1987), joka puolestaan oli talk show, jossa esiteltiin musiikkivideoita. Yhdysvaltalaisen tv-sarjan teemana oli televisioyhtiöiden oligarkinen vaikutusvalta tulevaisuuden dystopisessa yhteiskunnassa.[1][3][4][5][6][7][8][9]

Tulevaisuudessa televisioyhtiöt hallitsevat maailmaa määräämällä nukkehallitusten osastoja toteuttamaan lakiehdotuksia sekä kieltämään yhtiöiden toimintaa vahingoittavat asiat, kuten kaukosäätimien sammutusnäppäimet ja televisiotoimintaan liittymättömät tiedotusvälineet. Teknologian avulla katsojien liikkeitä ja ajatuksia voidaan seurata televisioruutujen välityksellä. Ainoa todellinen järjestelmää kyseenalaistava henkilö on tutkiva journalisti Edison Carter, joka toimillaan ja apulaistensa kanssa paljastaa työnantajansa moraalittomia tekoja.

Edison Carter

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edison Carter (Matt Frewer) on Network 23 -kanavan reportteri, joka ajoittain paljastaa esimiestensä salaisia asiakirjoja.

Matt Frewer, Max Headroomin näyttelijä.

Max Headroom (Matt Frewer) on Carterista tietokoneelle tehty jäljennös eli rekonstruktio, jonka Bryce Lynch loi Carterin tietoisuudesta ja mielestä tehdyllä kopiolla. Headroomin fyysinen olemus koostuu Carterin kehon yläosasta, joka sijaitsee säikeistä ym. tietokonegrafiikasta koostuvassa kyberavaruudessa. Hahmo sai nimen Max Headroom rekonstrukturoidun Carterin muistaessa moottoripyöräonnettomuuspaikalla sijainneen pysäköintitalon portin kyltin ”Max. headroom”. Toisin kuin ammattilaismaisesti käyttäytyvä Carter, Headroom on ihmisten toimintaa seuraava vitsaileva tarkkailija.

Theora Jones (Amanda Pays) on Network 23 -kanavan toiminnan valvoja, joka työskentelee Carterin kanssa. Jones usein myös auttoi maailman pelastamisessa televisioyhtiön julmilta aikeilta. Jonesin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran sarjan pilottijaksossa, televisioelokuvaksi muutetussa Max Headroom: 20 Minutes into the Future yhdessä Carterin (Frewer) ja Blank Regin (William Morgan Sheppard) kanssa.

Bryce Lynch (Chris Young) on lapsinero ja tietokonehakkeri, joka ylläpitää yksinään Network 23 -kanavan teknologian tutkimusosastosta. Lynchin toiminta perustuu hakkerietiikkaan, minkä vuoksi hänellä on vähän periaatteita ja lojaalisuutta, ja hän kokee saaneensa vapauksia tehdä teknologian parissa kuten itse haluaa. Lynch ajoittain auttaa teknisenä asiantuntijana Carteria ja Jonesia.

Reg (William Morgan Sheppard) on "blank" eli henkilö, jota ei löydy hallitusten tietokannoista. Reg lähettää maanalaista Big Time Television Network -kanavaa kulkuvälineenä toimivasta bussista. Hän on Carterin hyvä ystävä. Luonteeltaan Reg on energiaa ja nostalgista tunnelmaa täynnä oleva henkilö, joka puolustaa musiikkivideoita ja painettuja kirjoja.

Ned Grossberg

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ned Grossberg (Charles Rocket) kuuluu Network 23 -kanavan johtoportaaseen ja on sarjan päävastustaja. Hän on vastuussa televisioyhtiöiden käyttämän huippunopean ja ihmisiä tappavan mainontajärjestelmän Blipvertin kehittämisestä yhdessä Lynchin kanssa. Myöhemmin Grossberg nousee Network 66 -kanavan johtoportaaseen. Rocketin esittämä Grossberg on tyyliltään juppi.

Televisioelokuvassa Max Headroom: 20 Minutes Into the Future hahmon nimi oli Grossman ja häntä esitti Nickolas Grace.[10]

Jaksot (Max Headroom 1987–88)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1: 1987

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro. Nimi Käsikirjoitus Ajankohta
1 Blipverts Steve Roberts 31. maaliskuuta 1987
2 Rakers James Crocker 7. huhtikuuta 1987
3 Body Banks Steve Roberts 14. huhtikuuta 1987
4 Security Systems Steve Roberts & Michael Cassutt 21. huhtikuuta 1987
5 War Steve Roberts & Michael Cassutt 28. huhtikuuta 1987
6 The Blanks Steve Roberts 5. toukokuuta 1987

Kausi 2: 1987–1988

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro. Nimi Käsikirjoitus Ajankohta
7 Academy 18. syyskuuta 1987
8 Deities Michael Cassutt 25. syyskuuta 1987
9 Grossberg´s Return Steve Roberts 2. lokakuuta 1987
10 Dream Thieves 9. lokakuuta 1987
11 Whackets (The Addiction Game) 16. lokakuuta 1987
12 Neurostim Michael Cassutt 28. huhtikuuta 1988
13 Lessons 5. toukokuuta 1988
14 Baby Grobags 12. toukokuuta 1988

Yhteiskunnallinen vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sarja oli ehdolla viidessä eri Emmy-palkintoluokassa, joista voitti kolmessa (loistava taiteellinen ohjaustyö tv-sarjalle OUTSTANDING ART DIRECTION FOR A SERIES - 1987; loistava musiikkimiksaus draamasarjalle OUTSTANDING SOUND MIXING FOR A DRAMA SERIES - 1987 sekä loistava äänieditointi tv-sarjalle OUTSTANDING SOUND EDITING FOR A SERIES - 1987).[14]
  • Vuonna 1987 kahdella chicagolaisella televisiokanavalla tapahtui piraattilähetys, jossa Max Headroomiksi naamioitunut hakkeri häiritsi televisiolähetyksiä.[15]

Max Headroom populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Max Headroom on esiintynyt useissa medioissa:

Amerikkalainen kotivideo- ja musiikkiyritys Shout! Factory julkaisi Warner Bros. Home Entertainmentin lisenssillä sarjasta DVD-kokoelman Max Headroom: The Complete Series Yhdysvalloissa ja Kanadassa on elokuussa 2010.[25]

  1. a b c d e f g h i Bishop, Bryan: THE DEFINITIVE ORAL HISTORY OF 1980S DIGITAL ICON MAX HEADROOM LIVE AND DIRECT. 2.4.2015. The Verge. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  2. Johnstone, Henry: Top five TV synth themes of the ’80s Film - Music. 18.8.2016. Red Bull. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  3. Noel-Tod, Matthew: Max Headroom Picture Piece. 1.6.2015. Frieze. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  4. Martin, George R. R.: Max Headroom Returns 30.3.2017. Live Journal. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  5. O´Connor, John J.: TV REVIEW;'MAX HEADROOM SHOW' Arts. 30.10.1985. The New York Times. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  6. a b Max Headroom (1987) - Arvostelut: Tervetuloa 80-luvulle Sarjat. 1.7.2017. Leffatykki. Arkistoitu 24.10.2018. Viitattu 24.10.2018.
  7. Jenkins, Henry: MAX HEADROOM - U.S. Science Fiction EOTV. Museum of Broadcast Communications. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  8. Chaney, Jen: 'Max Headroom': There's still time to catch the wave Arts & Living - Bonus Points: DVD Reviews. 10.8.2010. The Washington Post. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  9. Doyl, Jack: “Max Headroom” 1984-1988 TV, Technology, Satire. 16.11.2010. Pop History Dig. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  10. Nickolas Grace United Agents. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  11. Hague, Angela & Lavery, David: ”Science Fiction”, Teleparody: Predicting/preventing the Tv Discourse of Tomorrow, s. 74–75. Wallflower Press, 2002. ISBN 978-190-336-439-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.10.2018).
  12. 11 Things You Didn’t Know About Max Headroom News - Top News. 2015. Heavy Metal. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  13. Bibliography George R. R. Martin. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  14. Max Headroom - ABC Emmy Awards. Television Academy (Academy of Television Arts & Sciences). Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  15. Knittel, Chris: The Mystery of the Creepiest Television Hack Article - Features. 25.11.2013. Motherboard (Vice). Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  16. Harris, Will: Matt Frewer on The Knick, Max Headroom, and his Australian accent on Eureka Interview. 3.10.2014. AV/TV Club. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  17. Gaines, William M.: Mad Magazine Issue #269: Max Headroom (March 1987) Library Thing. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  18. Wagner, Jon Nelson & MacLean, Tracy Biga: ”6 - Apocalypse”, Television at the Movies: Cinematic and Critical Responses to American Broadcasting, s. 82. A&C Black, 2008. ISBN 978-082-642-962-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.10.2018). (englanniksi)
  19. John Quixote - Trivia Farscape - Episode Guide. 18.6.2014. BBC. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
  20. Second Chance For Max Headroom Composition - Sum 41: Half Hour of Power. Discogs. Viitattu 25.10.2018.
  21. Ahmed, Musanna: READY PLAYER ONE: Spielberg’s Exhilarating Tribute To Pop Culture In 3D Review. 26.3.2018. Film Inquiry. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  22. Dorville, Matt: READY PLAYER ONE: BOOK VS. MOVIE Review. 1.4.2018. Syfy Wire (Syfy). Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  23. McGovern, Kyle: See Eminem as Max Headroom in Lewinsky-Referencing ‘Rap God’ Video Premieres. 27.11.2013. Spin. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  24. Suellentrop, Chris: All These Things Actually Happen In Adam Sandler's Pixels 24.7.2015. Kotaku. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)
  25. Latchem, John: Shout! Factory Maxing Out TV/DVD Product News. 26.2.2010. Home Media Magazine. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 24.10.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]