Max Dreyer
Max Dreyer (25. syyskuuta 1862 – 27. marraskuuta 1946) oli saksalainen kirjailija.
Dreyer oli vuosina 1885–1888 oppikoulunopettaja mutta siirtyi sitten vapaaksi kirjailijaksi. Dreyer aloitti naturalistisena näytelmäkirjailijana Gerhart Hauptmannin tyyliin. Hän saavutti probleemanäytelmillään suuren menestyksen[1]. Hänen teoksiaan ovat Drei (1892), Winterschlaf (1895), Hans (1898), Der Probekandidat (1899, esitetty suomeksi Koeopettaja), Das Tal des Lebens (1903), Die Siebzehnjährigen (1904, esitetty suomeksi Seitsentoistavuotiaat) sekä Der Unbestechliche (1918). Dreyer kirjoitti myös realistisia novelleja ja romaaneja, kuten Lautes und Leises (1893), Auf einiger Erde (1911), Die Siedler von Hohenmoor (1922), sekä Das Gymnasium von Sankt Jürgen (1925). Hän kirjoitti myös kertomuksia ja lyriikkaa alasaksan murteella[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svensk uppslagsbok. Malmö 1931.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
