Mauritz Waenerberg
Mauritz Agathon Waenerberg (29. heinäkuuta 1849 Porvoon pitäjä – 10. joulukuuta 1917 Kerava)[1][2] oli suomalainen voimistelunopettaja ja palovakuutusyhtiön johtaja.
Waenerbergin vanhemmat olivat teologian tohtori, esittelijäsihteeri Gabriel Mauritz Waenerberg ja Agata Sofia Aschan. Hän pääsi ylioppilaaksi 1865 Helsingin normaalikoulusta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1872 ja maisteriksi 1873.[2]
Waenerberg oli vuosina 1876–1894 Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon ja vuosina 1882–1885 samalla Nya Svenska Läroverketin voimistelun opettajana. Hän toimi Helsingin palomestarina vuosina 1880–1886[3] sekä Suomen kaupunkien yleisen paloapuyhtiön asiamiehenä vuodesta 1885 ja toimitusjohtajana vuodesta 1909.[1][2] Waenerberg perusti yhdessä Uudenkaarlepyyn opettajaseminaarin voimistelun lehtorin Gustaf Hedströmin (1852–1923)[4] kanssa vuonna 1875 Suomen ensimmäisen miesten voimisteluseuran Turnföreningen i Helsingforsin (vuodesta 1882 Helsingfors Gymnastikklubb). Hän johti seuraa vuoteen 1904, ja oli sääntömuutoksen jälkeen puheenjohtajana kuolemaansa vuonna 1917 saakka.[1][5][6] Waenerbergin aikana seura järjesti Helsingissä voimistelujuhlia ja esiintyi pohjoismaisissa voimistelujuhlissa Ruotsissa ja Tanskassa.[1]
Waenerberg kuului vuoden 1899 suureen lähetystöön yhtenä Helsingin kolmesta edustajasta, kun insinööri Edvard Bergroth luovutti valtakirjalla paikkansa hänelle.[7]
Waenerberg oli naimisissa vuodesta 1873 Julia Rosaura Möllerin (1852–1919) kanssa.[2][1] Waenerbergin veli oli taidemaalari ja opettaja Thorsten Waenerberg.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kenth Sjöblom: Vaenerberg, Mauritz (1849 - 1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d Mauritz Waenerberg. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Outi Ampuja (toim.): Kun jotain sattuu – Palo- ja pelastustoimi Helsingissä 150 vuotta, s. 34. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Helsinki 2011.
- ↑ Gustaf Hedström. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Suomen Voimisteluliiton historiaa
- ↑ Martti Huhtamäki : Olympian henki - Urheilu-sana jouduttiin keksimään kaksi kertaa
- ↑ Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 303. WSOY, 1999.
