Mauritz Mexmontan
Mauritz Bernhard Mexmontan (15. huhtikuuta 1856 Helsinki – 21. tammikuuta 1936 Helsinki) oli Helsingin yliopiston miekkailunopettaja joka osallistui aktivistien, Voimaliiton ja jääkäriliikkeen toimintaan 1900-luvun alussa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mexmontanin vanhemmat olivat apteekkari Frans Mikael Mexmontan ja Paulina Augusta Lovisa Lindström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 Helsingin yksityislyseosta, suoritti voimistelunopettajan tutkinnon 1892 sekä valmistui filosofian kandidaatiksi 1903 ja maisteriksi 1904. Mexmontanin vaimo oli vuodesta 1889 Johanna Natalia Theresia Buch-Oberleitner (k. 1937).
Miekkailunopettajan ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mexmontan toimi ensin voimistelunopettajana useissa Helsingin ruotsalaisissa oppikouluissa vuosien 1879 ja 1890 aikana, samoin kuin Helsingin kansankirjaston hoitajana, sairausvoimistelijana ja hierojana. Helsingin yliopiston apulaismiekkailunopettajana hän oli 1885–1895 ja miekkailunopettajana 1895–1926. Helsingfors Skidklubbin puheenjohtajana hän toimi 1898–1908. Mexmontan oli Helsingin Miekkailijoiden ja Suomen miekkailuliiton kunniajäsen.
Aktivisti ja kalterijääkäri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mexmontan osallistui kutsuntalakkoihin 1902–1904, oli mukana perustamassa Voimaliittoa 1906 ja kuului sen johtokuntaan. Mexmontan sai julkisuutta 1902, kun osallistui Senaatintorilla käytyyn kahakkaan kasakoiden ja ylioppilaiden välillä. Taitavana miekkailijana tunnettu Mexmontan sai pelkkä kävelykeppi aseenaan yhden kasakan putoamaan hevosen selästä mutta hän haavoittui myös itse päähän kasakan sapeliniskusta.
Vuosina 1915–1917 kalterijääkäreihin kuulunut Mexmontan oli vangittuna maanpetoksellisesta toiminnassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, Pietarin etappivankilassa ja Pähkinälinnassa. Hän sai aluksi kuolemantuomion, joka muutettiin 20 vuoden pakkotyöksi. Vapauduttuaan Venäjän vallankumouksen aikaan hän toimi aktiivisesti Helsingin ensimmäisessä suojeluskunnassa.
Mexmontanin katkaistujen jalkakahleiden pienoisjäljennös on osa kalterijääkärien yhteistunnusta, jossa on lisäksi Spalernajan vankilan kultainen pienoisavain.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Ss. 515-516.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kansallisarkisto: M. Mexmontanin kuulustelupöytäkirja. Suomenmaalainen santarmihallinto, v. 1915
- Vanha vapaussankari meni lepoon, Suomen Kuvalehti, 01.02.1936, nro 5, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Mauritz Mexmontan Puolan ystävänä, Hakkapeliitta, 25.05.1937, nro 21, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot