Mauri Rautkari
Mauri Rautkari (s. 1932) on suomalainen luontovalokuvaaja ja -kirjoittaja sekä entinen Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen-osaston pääsihteeri.[1]
Rautkaria pidetään yhtenä suomalaisen luontovalokuvauksen uranuurtajista. Vuodesta 1948 lähtien hän on kuvittanut satoja luonto- ja lintuaiheisia lehtiartikkeleita, kirjoja, postikortteja, julisteita ja tv-ohjelmia.[2]
Hän tutustui luontoon kertomansa mukaan poikaiässä sota-aikana Karjalohjalla, opetellessaan ampumaan perheensä ravinnoksi erilaista riistaa kodin turvana olleella pienoiskiväärillä. Sotien jälkeen harrastus syveni Helsingin Suomalaisen Reaalilyseon luontokerho Versossa. Valokuvausharrastus alkoi lasinegatiiveja käyttävällä laatikkokameralla ja Kodakin paljekameralla, kunnes Rautkarin isä hankki perheeseen arvokkaan Leican. Lintukuvausinnostus kehittyi muun muassa kesätöissä Ruotsissa, ja ylioppilaaksi päästyään 1951 Rautkari pääsi biologian ja maantieteen lehtorin viransijaiseksi omaan kouluunsa ”Ressuun”.[2]
Rautkari suoritti metsänhoitajan tutkinnon Helsingin yliopistossa ja toimi 1950-luvun lopulla Rauma-Repolan markkinointi- ja tiedotustehtävissä, joissa sai käyttää myös valokuvaajan ja kirjoittajan taitojaan. Vuonna 1961 hän muutti moneksi vuodeksi Yhdysvaltoihin työskentelemään toimitusjohtajana tanskalaisessa Christian Olsen -yrityksessä. Suomeen palattuaan Rautkari perusti Lahjatukku- ja Anuco-yritykset työskennelläkseen taas luontokuvauksen ja -kirjoittelun parissa. Vuonna 1976 hän myi yrityksensä kun sai kutsun WWF:n pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1992 saakka, mutta oli vuosina 1987–1991 virkavapaalla pääsihteerin toimesta voidakseen kiertää maailmaa valokuvaamassa uhanalaisia luontokohteita WWF:n kansainvälisten suojeluprojektien tarkoituksiin. Näiltä matkoilta hän myös raportoi suomalaisille tiedotusvälineille muun muassa Brasilian sademetsien tuhoamisesta. WWF-kautensa jälkeen Rautkari jäi eläkkeelle, perusti Ekokuva Oy:n ja ryhtyi sen puitteissa toimimaan taas vapaana kirjoittajana ja valokuvaajana.[2]
Rautkari oli mukana perustamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:tä 1977.[2] Vuonna 2012 hänelle myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki.[3]
Valokuvia kirjoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Airi Koskimies: Leiki ja norjistu, voimisteluohjelmia lapsille, WSOY 1953.
- Reino Kalliola: Suomen luonto mereltä tuntureille 1955.
- Otavan suuri lintukirja 1955.
- Pekka Borg: Ihmisten iloksi ja hyödyksi, Vastuun luonnonsuojelupolitiikkaa rakennemuutos-Suomessa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1992. ISBN 9519381473.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nähtyä ja kuvattua. Jäämeren rannoilta Tulimaan vuonoille. Ekokuva 2007. ISBN 9789529208623.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nähtyä ja kuvattua Adlibris.com. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ a b c d Laine, Tapio & Vivolin, Asko: Aikavalotuksia, Valokuvausalan tarinoita aikalaisten kertomina, s. 174–182, 273. Tapio Laine Mediapalvelut, 2001. ISBN 978-951-98796-0-4
- ↑ Jan Södersved: Tringalaiselle Mauri Rautkarille BirdLifen kultainen ansiomerkki 16.1.2012. Tringa ry. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 11.10.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yle Areena: Mauri Rautkarin muistikuvia maailmalta 9.4.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)