Maunun saha
Maunun saha oli Haukiputaan Asemakylälle, nykyisen Pohjola-opiston paikalle, vuonna 1863 perustettu saha. Alun perin vesikäyttöinen sahalaitos oli Haukiputaan ensimmäinen suursaha.[1] Sahan perusti Charles Herlofson yhdessä kauppias O. E. Inbergin kanssa[2]. Saha muutettiin höyrykäyttöiseksi vuonna 1882. Laitos työllisti noin 60–70 henkeä ja sahasi vuorokaudessa keskimäärin 60 tukkia.[1]
Sahatavara uitettiin sahalta kaivettua kanavaa ja Niemelänojaa pitkin Siikasaareen, jonne sahatavara tapuloitiin odottamaan laivausta.[1]
Saha oli aikoinaan alueen kulttuurillinen keskus sekä huvittelukeskus. Sahan alueella sijaitsi suuri puisto, tanssilava, seurapelihuoneita, keilailurata sekä krokettikenttä.[1]
Maunun saha myytiin oululaiselle kauppahuone Bergbomille 1886[2]. Sahalaitos lopetti toimintansa vuonna 1908. Toiminnan lopettamisen jälkeen rakennukset purettiin ja koneisto myytiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Historiaa (Internet archive) Haukiputaan kunnan sivut. 2010. Haukiputaan kunta. Viitattu 1.12.2012.
- ↑ a b Karjalainen, Tapio: ”2.2.1. Sahateollisuus”, Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885–1939. (Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 36) Oulu: Oulun yliopisto, 2000. ISBN 951-42-5623-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.2.2013).
| Kylät ja alueet |
Annalankangas · Asemakylä · Ervastinranta · Halosenniemi · Holstinmäki · Häyrysenniemi · Jokikylä · Kalimenkylä · Keiska · Kello · Kirkonkylä · Kiviniemi · Kurtinhauta · Martinniemi · Onkamo · Parkumäki · Putaankylä · Rivinnokka · Santaholma · Takkuranta · Taipaleenkylä · Ukonkaivos · Virpiniemi |
|---|---|
| Vesistöt | |
| Muuta Haukiputaaseen liittyvää |
Ahmat · A. Santaholma Oy · Vapaa-aikakeskus Jatuli · Kirkko · Rautatieasema · Kellon asema · Martinniemen rata · Martinniemen asema · Martinniemen saha · Maunun saha · Nimettömänmatala · Nurkkanäyttämö · Rantapohja · Suurhiekka |