Mauno Nissinen
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten telinevoimistelu | |||
EM-kilpailut | |||
Hopeaa | Grenoble 1973 | nojapuut |
Mauno Aulis Nissinen (s. 16. elokuuta 1947 Oulu) on uransa päättänyt suomalainen telinevoimistelija. Hän saavutti vuonna 1973 EM-hopeaa nojapuilla. Uransa aikana ja sen jälkeen hän opiskeli Yhdysvalloissa ja edelleen Saksan liittotasavallassa, jossa hän työskennellyt biomekaniikan tutkijana ja telinevoimisteluvalmentajana.
Méxicon 1968 olympialaisissa Nissinen sijoittui joukkuekilpailussa kymmenenneksi, 12-ottelussa parhaana suomalaisena 17:nneksi ja hevosella 12:nneksi. Münchenin 1972 olympialaisiin hän osallistui ainoana suomalaisvoimistelijana ja sijoittui 12-ottelussa 35:nneksi. Seuraava olympialaisiin osallistunut suomalainen telinevoimistelija oli Annika Urvikko Lontoossa 2012[1]. MM-kilpailuihin Nissinen osallistui vuosina 1966 ja 1970. EM-kilpailuissa hän sijoittui vuonna 1969 nojapuilla ja hevosella kuudenneksi. Vuoden 1971 EM-kilpailuissa hän ei menestynyt mutta Grenoblen EM-kilpailuissa 1973 hän saavutti nojapuilla hopeaa ja sijoittui kuusiottelussa 16:nneksi. Pohjoismaiden mestaruuden hän voitti hevosella vuonna 1973.
Nissinen edusti kotimaassa Oulun Pyrintöä. Hän voitti moniottelun Suomen mestaruuden vuosina 1967–1968 ja 1970–1972 ja saavutti EM-pronssia Grenoblessa 1973. Seuraavan kerran suomalainen telinevoimistelija saavutti arvokisamitalin vasta vuonna 1997.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 224. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Annika Urvikko katkaisee telinevoimistelun olympiatauon 21.7.2012. Suomen Voimisteluliitto. Viitattu 11.1.2015.