Mauno Jääskeläinen
Mauno Wilhelm Jääskeläinen, kirjailijanimi Manu Jääski (17. marraskuuta 1907 Vaasa – 6. elokuuta 1981 Espoo)[1][2] oli suomalainen valtiotieteen tohtori, historiantutkija, nuortenkirjailija ja professori.[3]
Jääskeläinen tuli ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1927, valmistui filosofian kandidaatiksi 1933, valtiotieteen lisensiaatiksi 1961 ja väitteli samana vuonna valtiotieteen tohtoriksi. Toimittuaan 1937–1943 osuusliike Valion palveluksessa, mm. sosiaalipäällikkönä 1940–1943, Jääskeläinen nimitettiin Suomen Pankin ulkomaankirjeenvaihtajaksi 1943–1971 ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentiksi vuonna 1966 ja saman aineen vt. professorina hän toimi 1967–1973. Jääskeläinen toimi eduskunnan ja valtioneuvoston historiateosten kirjoittamiseen. Hän toimi avustajana sanomalehdille ja aikakauslehdille kuten Suomalainen Suomi 1936–1938, Hakkapeliitta 1934–1941 ja Kansan Kuvalehti 1944–1949. Hän toimi myös Kuka kukin on teoksen toimitussihteerinä. Jääskeläinen teki useita opintomatkoja ulkomaille sekä tutkimusmatkan Saksaan 1957–1958. Lisäksi Jääskeläinen julkaisi nuorisokirjoja nimellä Manu Jääski.[1][3]
Jääskeläisen vanhemmat olivat kauppias Oskar Wilhelm Jääskeläinen ja Ida Elisabeth (o.s. Hellman). Puoliso oli Kerttu (o.s. Rossi). Jääskeläinen osallistui talvisotaan joukkueenjohtajana Taipaleen ja Vuosalmen taisteluihin ja toimi jatkosodan aikana koulutusupseerina. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Professorin arvonimen Jääskeläinen sai vuonna 1981.[1][3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Mauno Jääskeläinen:
- Sivistyssanakirja ; toim. Lauri Hendell-Auterinen ja Mauno Jääskeläinen. 4. täydellisesti uusittu painos Otava 1948, 11. painos 1967
- Suomalais-ruotsalais-englantilais-saksalais-ranskalainen kauppasanakirja : 23476 suomalaista ja vieraskielistä hakusanaa sekä lyhennysten luettelo. Otava 1957
- Itä-Karjalan kysymys : kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920, Helsingin yliopiston väitöskirja. WSOY 1961, 2. painos 2003
- Die ostkarelische Frage : die Entstehung eines nationalen Expansionsprogramms und die Versuche zu seiner Verwirklichung in der Aussenpolitik Finnlands in den Jahren 1918-1920. Studia historica 6. Suomen historiallinen seura, Turku 1965
- Suomen Pankin virkailijakunta 1811-1967 : Suomen Pankin virkailijayhdistys r.y:n 50-vuotisjuhlajulkaisu ; toimituskunta Paul Blomquist ym. ; toim. Mauno Jääskeläinen. Suomen Pankin virkailijayhdistys, Helsinki 1967
- Suomen kansanedustuslaitoksen historia 7, Itsenäisyyden ajan eduskunta 1919-1938 ; historiakomitea Olavi Salervo, puheenjohtaja, Pentti Renvall, päätoim. ; kirj. Mauno Jääskeläinen. Eduskunnan historiakomitea, Helsinki 1973
Nimellä Manu Jääski:
- Merenkurkun harmaa kummitus : seikkailukertomus. Poikain jännityskirjasto n:o 6. Gummerus 1937, 2. painos Valistus, Helsinki 1955
- Knossoksen palatsin salaisuus. Seikkailusarja 8. Valistus, Helsinki 1957
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinz Goldmann : Myyntitaito ; suom. Mauno Jääskeläinen. Otava 1954, 10. painos 1976
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Manu Jääski SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Muistokirjoitus: Professori Mauno Jääskeläinen, Uusi Suomi, 1981, No 219, sivu 24, julkaistu 17.8.1981
- ↑ Kuolinilmoitus, Professori Mauno Wilhelm Jääskeläinen, Uusi Suomi, 1981, No 220, sivu 5, julkaistu 18.8.1981
- ↑ a b c Suomen Kirjailijat 1917–1944, Jääski, Manu, sivu 160, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
