Matvei Šiškin
Matvei Dmitrijevitš Šiškin (ven. Матве́й Дми́триевич Ши́шкин, huhtikuu 1886 Moskovan kuvernementin Zvenigorodin kihlakunnan Vjazemyn kylä – 12. tammikuuta 1962 Vallentuna tai Tukholma[1]) oli venäläinen poliitikko.
Matvei Šiškin syntyi talonpoikaisperheeseen[1]. Asiakirjatietojen mukaan hän oli kansallisuudeltaan karjalainen[2]. Šiškin opiskeli pappisseminaarissa ja valmistui Moskovan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta[1].
Šiškin liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1907. Hän kuului menševikkien internationalistiryhmään. Hän osallistui osuustoimintaliikkeeseen, työskenteli Moskovan taiteellisessa teatterissa ja ohjasi harrastajateattereita Moskovassa ja Tulassa.[1]
Ensimmäisen maailmansodan alettua Šiškin pidätettiin, ja hänet karkotettiin Aunuksen kuvernementtiin Repolaan ja Porajärvelle. Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet valittiin Venäjän talonpoikaisedustajien neuvostoon, Venäjän työläisosuuskuntien neuvostoon, valtion kansanvalistuskomiteaan ja Aunuksen kuvernementin talonpoikaisedustajien neuvostoon. Joulukuussa 1917 Šiškin valittiin Aunuksen kuvernementin edustajaksi Venäjän perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Sen hajottamisen jälkeen hän työskenteli Tverin kuvernementissä ja edusti tverinkarjalaisia ensimmäisessä yleiskarjalaisessa neuvostojen edustajainkokouksessa helmikuussa 1921.[1]
Bolševikkeja arvostellut Šiškin pidätettiin vuonna 1921, ja hänet karkotettiin Vologdaan. Syksyllä 1922 hänet karkotettiin Saksaan. Vuodesta 1924 lähtien hän asui Tukholmassa. Hän osallistui kansainväliseen osuustoimintaliikkeeseen ja oli Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 283. Petrozavodsk: PetroPress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8
- ↑ Vsekarelski sjezd predstavitelei trudjaštšihsja karel. 1–3 ijulja 1920 g. I Vsekarelski sjezd Sovetov rabotšiha, krestjanskih i krasnoarmeiskih deputatov. 11–18 fevralja 1921 g.: Protokoly, s. 250. Petrozavodsk: Karelija, 1990. ISBN 5-7545-0207-9
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
