Mattimeo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mattimeo on englantilaisen fantasiakirjailijan Brian Jacquesin Redwallin taru -kirjasarjan kolmas osa. Se julkaistiin suomeksi vuonna 1999.

Mattimeo
Mattimeo
Alkuperäisteos
Kirjailija Brian Jacques
Kuvittaja Gary Chalk
Kansitaiteilija Pete Lyon (Iso-Britannia), Troy Howell (Yhdysvallat)
Kieli englanti
Genre fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kustantaja Hutchinson (Iso-Britannia), Philomel (Yhdysvallat)
Julkaistu 1989
Sivumäärä 312 (Iso-Britannia), 446 (Yhdysvallat)
ISBN ISBN 0-09-173898-9 & ISBN 0-399-21741-X
Suomennos
Suomentaja Mika Kivimäki
Kansitaiteilija Pete Lyon
Kustantaja Otava
Julkaistu 1999
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 460
ISBN ISBN 951-1-15822-8
Sarja: Redwallin taru
Edeltävä Sammalkukkametsän sota
Seuraava Mariel, taistelija
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Redwallin taru -sarja
Soturi Matiaksen miekka
Sammalkukkametsän sota
Mattimeo
Mariel, taistelija
Salamandastronin aarre
Urhea Martin
Kellonvalaja
Pahan jälkeläinen
Jalokivien jäljillä
Jänisten kaukopartio
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

On kulunut kahdeksan vuotta Myöhäisen ruusun kesän suuresta sodasta ja Redwallin luostarissa vallitsee rauha. Luostarin asukkaat valmistautuvat juhannusjuhliin, mutta Redwallin soturin Matiaksen ja hänen vaimonsa Ruiskaunokin poika Mattimeo (oikealta nimeltään Matias Metusalem Mortimer) aiheuttaa hankaluuksia keppostelemalla ystäviensä kanssa ja tappelemalla luostarin uuden asukkaan Vinku-nimisen hiiren kanssa. Kukaan ei osaa aavistakaan, että Vinku on oikeasti rotta, joka toimii ilkeän ketun Slagar Julman vakoojana. Slagar Julma orjakauppiasjoukkoineen vannoo kostoa Redwallin luostarille ja eritoten soturi Matiakselle.

Kesken juhannusjuhlien Slagar Julma joukkoineen pyytää päästä sisään luostariin, naamioituneina kierteleviksi komenjanttareiksi. Luostarin asukkaat suostuvat ja ketun hilleri-, lumikko- ja kärppäapurit järjestävät sirkusesityksen, jonka aikana Slagar myrkyttää asukkaiden juomat ja huumaa heidät. Sitten hän sieppaa luostarin nuoret: Mattimeon, Kirkonhiirien kaksoset Tessin ja Timin, Siiri Vesimyyrän ja Ville Oravan.

Herätessään seuraavana aamuna sateeseen luostarin asukkaat saavat selville, mitä on tapahtunut. Tapauksella oli kolme silminnäkijää: rouva Vesimyyrä, luostarin kokki munkki Hugo sekä Timin ja Tessin isä, John Kirkonhiiri. Rouva Vesimyyrä ja Hugo löydetään kuolleena, mutta herra Kirkonhiiri on vielä ihmeenkaupalla elossa ja hänet kiidätetään sairastuvalle. Siellä hän kertoo huonot uutiset Matiakselle. Ystäviensä hautajaisten jälkeen, Matias, Basil Hirvi-Jänis ja Villen Oravan äiti Jess lähtevät jäljittämään lapsensa ryöstäjiä.

Siepatut nuoret heräävät sidottuina Pyhän Ninian kirkosta, jossa he tapaavat nuoren mäyräneito Auman. Orjakaravaani lähtee pian liikkeelle, koska Slagar haluaa karistaa mahdolliset takaa-ajajat kannoiltaan.

Matias, Basil ja Jess löytävät orjakaravaanin käyttämät vaunut ja törmäävät orpoon Veitikka- nimiseen saukonpoikaseen, joka kertoo heille arvokkaita tietoja. Veitikka anoo päästä mukaan etsintäretkelle ja kolmikko suostuu, joskin hiukan vastahakoisesti.

Redwallin luostarissa apotti Mordalfus näkee kummallisen unen, jossa käsketään etsimään "pikkuväkeä". Arvoitus johtaa luostarin kellariin, josta myyrien avustuksella luostarin asukkaat löytävät Redwallin luostarin perustuskiven ja ensimmäisen abbedissan Germainen haudan. Haudasta he löytävät mystisen kivilaatan, jossa on kummallista kirjoitusta. Kirjoitus paljastuu Hiirikodon, kaukana etelässä sijainneen luostarin, kirjoitukseksi, jota osaa tulkita vain yksi henkilö koko luostarissa: John Kirkonhiiri. Hän tulkitsee kivilaatan arvoituksellisen viestin. Viestin avulla selviää, että luostarin katolla on varislinnun patsas, jonka juureen on kaiverrettu runo. Runo toimii karttana, josta luostarin asukkaat luulevat olevan apua Matiakselle, Basilille ja Jessille. He lähettävät varpuset kuningattarensa Sotanokan johdolla etsimään kolmikkoa viedäkseen viestin heille.

Orjakaravaani pysähtyessä lepäämään eräänä iltana, Mattimeo viedään Slagarin eteen. Kettu paljastaa nuorelle hiirelle todellisen henkilöllisyytensä. Slagar on oikeasti Kanakoira, parantaja Selan poika. Hänet ja hänen äitinsä Ruoska-Cluny määräsi tapettavaksi petoksesta, mutta Kanakoira selviytyi, koska luostarilaiset ottivat hänet hoiviinsa. Paetessaan Redwallista, hän tappoi vanhan portinvartijan Metusalemin ja Constance-mäyrä kellarinvartijasiili Ambrosen kanssa ajoi kettua takaa, mutta Kanakoira piiloutui. Tietämättään Kanakoira oli piiloutunut kyykäärme Asmoudeuksen koloon ja käärme puri häntä kasvoihin. Slagar paljastaa naamion peittämät kasvonsa kauhistuneelle Mattimeolle ja vannoo kostonsa olevansa täydellinen.

Myöhemmin siepatut nuoret tapaavat nuoren Jussi-siilin. He yrittävät paeta, huolimatta Slagarin uhkauksesta tappaa jokainen karkuri. Nuoret lähes onnistuvat, mutta Slagar järjestää heidän vanhempansa ansaan ja näin houkuttelee nuoret piilostaan kaapatakseen heidät uudelleen. Etsijät, Matias, Basil, Jess, Veitikka sekä Auman isä Kirves-Orlando ja Jussin isä Jahvetti Kantolainen jäävät tukahduttavaan luolaan ansaan, mutta Possu (Päästäisten Oma Sammalkukkametsän Sissiunioni) auttaa heidät pulasta. Heidän johtajansa Log-a-Log lupaa auttaa ystäviään ja joukkio jatkaa taka-ajoaan, mutta joutuu väijytykseen. Aivan viime hetkellä Sotanokka varpusineen saapuu apuun, mutta kuningatar saa surmansa taistelussa.

Tällä välin Redwallin luostari on vaikeuksissa: pohjoisen pelätty korppikenraali Rautanokka varisarmeijoineen on ottanut tilaisuudesta vaarin ja hyökkää luostariin. Hän ahdistaa asukkaat Luolakoloon ja sieppaa Ruiskaunokin, rouva Kirkonhiiren ja vesimyyräpienokaisen Rollo. Neuvokkaat redwallilaiset tekevät vastaiskun ja ottavat taasen panttivangiksi Rautanokan kolme omaa sotilasta. Ruiskaunokki saa idean soturi Martinin haamusta, joka kummittelisi ja pelottelisi Rautanokan joukkoja. Juoni osoittautuu menestykseksi, mutta siitä huolimatta Rautanokan onnistuu lähes vallata Redwallin luostari. Salama Haarahaukka, redwallilaisten hoitama haavoittunut haukka pelastaa luostarin tappamalla korppikenraalin ja loput taistelusta selvinneet häädetään Sammalkukkametsästä.

Etsijät saavuttavat monien vaikeuksien kautta määränpäänsä: Malkarissin kuningaskunnan, jolle nuoret on viety orjiksi. He taistelivat Malkarissin suurta mustakaapurotta-armeijaan vastaan ja Log-a-Log kuolee taistelussa saamaan haavaan. Maanalainen valtakunta romahtaa, mutta nuoret vanhempineen pakenevat ajoissa. Myös Slagar selviää kamppailusta hengissä, mutta saa lopulta surmansa pudotessaan vanhaan kaivoon. Palatessaan takaisin luostariin, kotiinpalaajille järjestetään suuret juhlat.

Viimeisessä luvussa kerrotaan, että vuosia myöhemmin Mattimeo ja Tess menevät naimisiin ja saavat pojan, jonka nimeksi tulee Martin II. Basil adoptoi Veitikan ja Timistä tulee luostarin kronikoitsija eläkkeelle jääneen isänsä tilalle.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.
  • Ensimmäinen kirja: Slagar Julma
  • Toinen kirja: Kenraali Rautanokka
  • Kolmas kirja: Malkariss