Matti Piippo

Matti Piippo (24. lokakuuta 1910 Suonenjoki – 3. maaliskuuta 1996 Lempäälä) oli suomalainen insinööri, teollisuusneuvos ja Piippo Oy:n perustaja.

Matti Piipon isä oli ratamestarina valtion rautateillä. Hän kävi VR:n konepajakoulun ja Ilmavoimien mekaanikkokoulun. Tämän jälkeen Piippo opiskeli koneteknikoksi Tampereen teknillisessä koulussa ja valmistui 1936 koneinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta.

Piippo työskenteli aluksi Paperituote Oy:n käyttöinsinöörinä ja oli vuosina 1940–1941 yhtiön toimitusjohtaja. Hän tutustui 1938 ulkomaanmatkallaan paperinaruihin ja alkoi suunnitella tällaisten narujen valmistusta myös Suomessa. Piipon työnantaja Paperituote ei ollut kiinnostunut tästä hankkeesta ja niinpä Piippo perusti oman yrityksen Piippo Oy:n joka aloitti 1942 paperinarun valmistuksen Tampereen lähellä Messukylässä. Piippo itse osallistui talvi- ja jatkosotaan kaukopartion- ja joukkueenjohtajana. Piipon tehdas valmisti sota-aikana myös muita paperipohjaisia tuotteita kuten kasseja, seinävaatteita, kenkien päällyskangasta ja paperileluja.

Sodan jälkeen Piippo siirsi 1946 paperinarutehtaansa Lempäälän Ryynikkään jonne valmistui kolmikerroksinen punatiilinen tehdasrakennus jonka yhteydessä oli myös yrityksen konttoritilat. Piippo suunnitteli ja rakensi itse narunvalmistuksessa tarvittavat tuotantokoneet, työkalut ja laitteet. Yrityksen yhteydessä oli tätä varten oma konepaja jossa rakennettiin, huollettiin ja korjattiin tehtaan koneita. Vuonna 1948 aloitettiin tekstiiliteollisuudessa käytettyjen kartonkihylsyjen valmistus ja vuonna 1951 aloitettiin makkarankuoren valmistus selluloosasta tuotemerkillä Selosa ja tätä tuotantoa jatkui 1950-luvun lopulle saakka. Piippo alkoi 1950-luvulla valmistaa tikkatauluja kartonkihylsyjen sivutuotteena ja kehitti myös omat koneet tikkataulujen valmistamiseen. 1950-luvulla aloitettiin myös pahvitynnyreiden, hitsauslanka- ja kaapelilanka-astioiden sekä maataloudessa käytettyjen melassiastioiden teko. 1960-luvulla alettiin valmistaa pahvista kaapelikeloja ja erilaisia purkkeja.

Piippo aloitti 1960-luvulla muovituotteiden valmistuksen kun vuonna 1967 käynnistettiin muovinarun valmistus ja vähän myöhemmin 1970 aloitettiin myös muovisten hylsyjen valmistus ruiskupuristamalla. Pahvia käytettiin edelleen pienempien kertakäyttöhylsyjen valmistamiseen. Piippo Oy:n palveluksessa oli Lempäälässä 1970-luvun alussa enimmillään noin 300 työntekijää ja tehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti. Vuonna 1973 Piippo Oy siirsi narujen ja köysien valmistuksen Outokumpuun ja tikkataulujen valmistuksen Haapamäelle koska Lempäälän tehdasta ei pystytty laajentamaan. Tikkataulujen valmistus palasi 10 vuotta myöhemmin takaisin Lempäälään. Piipon tuotteita vietiin myös ulkomaille ja 1980-luvun alussa tärkein vientimaa oli Neuvostoliitto. Muita viennin kohdemaita olivat pienet SEV-maat, erityisesti Unkari sekä Ruotsi, Tanska, Ranska, Saksa ja Viro.

Matti Piippo sai teollisuusneuvoksen arvon 1964 ja hän jäi eläkkeelle 1978.

Vuonna 1999 Piippo Oy:n Lempäälän tehtaan ruiskupuristusliiketoiminnasta syntyi yrityskaupoilla Piiplast Oy ja kartonginjalostuksesta Pakkaus Piippo Oy. Nämä molemmat yritykset siirsivät toimintansa vuonna 2005 Lempäälästä Toijalaan. Itse Piippo Oy jatkaa edelleen toimintaansa Outokummussa valmistaen köysituotteita polypropeenista ja polyeteenista sekä paalausverkkoja ja lankoja maatalouden käyttöön. Näiden kolmen yhtiön palveluksessa on nykyisin yhteensä noin 130 henkilöä. Uusiksi vientimaiksi ovat tulleet Kiina ja muut Kaukoidän maat. Piippo Oy:n entisessä tehdas- ja konttorirakennuksessa Lempäälässä toimii ravintolan ohella myös kulttuuripalveluita tarjoava Piippo-keskus.

Matti Piipon poikia ovat Pekka Piippo (s. 1941) ja Elcoteqin perustaja Antti Piippo. Pekka Piippo omistaa Pakkaus Piippo Oy:n ja Piiplast Oy:n yhdessä poikansa Juha-Pekka Piipon kanssa. Outokummussa toimivasta Piippo Oy:sta Pekka ja Antti Piippo omistavat 85 % niin että omistus on jakautunut puoliksi.

Aiheesta muualla

• Riitta Mäkinen: Teollisuusneuvos Matti Piippo (1910–1996). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 3.9.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.