Matti Otala
Matti Niilo Tapani Otala, vuoteen 1963 saakka Lehto, (26. joulukuuta 1939 – 9. elokuuta 2015 Helsinki)[1] toimi Oulun yliopiston elektroniikan professorina, VTT:n tutkimuslaboratorion johtajana, useiden eri yritysten johtotehtävissä sekä TTKK:n tuotantotalouden emeritusprofessorina.
Henkilötiedot ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matti Lehto syntyi Oulussa 1939. Hänen sukunimensä oli vuoteen 1963 asti Lehto, mutta hän muutti sen Otalaksi. Hän valmistui ylioppilaaksi Arkadian yhteislyseosta Helsingistä vuonna 1958, diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) vuonna 1963, tekniikan lisensiaatiksi TKK:sta vuonna 1967 ja tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 1969. Lisäksi hän opiskeli insinööriksi Lontoossa vuonna 1983 ja on valantehnyt kielenkääntäjä. Jatko-opintoja ulkomailla Otala harjoitti Eindhovenissa Hollannissa 1970-luvun alussa, Pariisissa 1974, Lausannessa Sveitsissä 1982 ja MIT:ssä Yhdysvalloissa vuonna 1988.
Ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otala toimi Tesvisio Oy:n lähettimen hoitajana 1960-luvun alussa, sitten Helvar Oy:n elektroniikkaosaston päällikkönä, Nokia Oy Elektroniikassa projektipäällikkönä, Oulun yliopiston elektroniikan professorina 1967–1974, VTT:n elektroniikkalaboratorion johtajana Oulussa 1975–1983. Kone Oy:n hissiryhmän teknisenä johtajana 1983–1986, Nokia-yhtymän tiede- ja teknologiajohtajana 1986–1990, Telenorma GmBH:n varatoimitusjohtajana Frankfurtissa 1990–1993, Robert Bosch GmBH:n yhtymäjohtokunnan tieteellisenä ja strategisena neuvonantajana 1994–1998 sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden emeritusprofessorina 1995–1999.
Lisäksi hän oli Philips Research Laboratories -tutkimusyksikön tieteellinen neuvonantaja 1970-luvun alussa ja mukana CD-levyn kehittämisessä, CNET-tutkimuslaitoksen tutkija Pariisissa vuonna 1994, Harman Kardonin pääinsinööri New Yorkissa 1978–1980 ja Shin Shirasuna Electric Corporationin pääsuunnittelija Nagoyassa Japanissa 1978–1980.
Otala julkaisi yli 300 tieteellistä julkaisua, minkä lisäksi hänellä oli useita patentteja. Tunnetuimmaksi Otalan tutkimustyön tuloksista lienee tullut ns. katkoäänien rikkoutumisen eli TIM-särön (Transient Intermodulation Distortion) analyysi.
Otala nimitettiin Tampereen teknillisen korkeakoulun kunniatohtoriksi vuonna 1992. Monista muista hänen saamistaan tunnustuksista mainittakoon Tauno Tönningin Säätiön tunnustuspalkinto erityisistä ansioista elektroniikka-alan kehittämiseksi Pohjois-Suomessa.
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uskalla olla viisas. Helsinki: Ajatus, 2001. ISBN 951-566-070-X
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Autio, V.-M. (toim.) 2000. Suomen professorit. Finlands professorer. Julkaisija: Professoriliitto. s. 470–471. ISBN 951-95189-6-7
- Heikura, I. (toim.) 2005. Sähkötekniikan ensimmäiset vuosikymmenet Oulun yliopistossa. Julkaisija: Avanti Management Oy, Oulu. ISBN 952-91-9216-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matti Otala, HS Muistot, viitattu 30.8.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Otala – periksiantamaton professori. Sanomalehti Kaleva, 15.12.2003 HighTechForum[vanhentunut linkki] (viitattu 15.2.2008)
- Tyllilä, K. 2003. 101 Patentin mies Matti Otala. Superprosessori on ihmisen korvien välissä. MikroPC, no. 14, s. 20–21. IT-tekijät ja näkijät[vanhentunut linkki] (viitattu 15.2.2008)