Matti Jantunen (tehtailija)
Matti Jantunen (31. joulukuuta 1880 – 6. syyskuuta 1939 Parikkala) oli suomalainen Parikkalassa asunut tehtailija ja Matti Jantusen Huopatehdas Oy:n (myöhemmin Jantuset Oy) perustaja ja johtaja. [1][2]
Matti Jantunen alkoi vuonna 1914 valmistaa muutamien työntekijöiden avustamana Parikkalassa huopajalkineita käsityönä ja hän sai jalkineistaan muun muassa I palkinnon vuonna 1922 Tampereen yleisessä teollisuusnäyttelyssä. Vuonna 1923 hän muutti yrityksensä osakeyhtiöksi ja toimi sitten yhtiön pääosakkaana ja toimitusjohtajana. Huopajalkinetehtaalle rakennettiin uusi ajanmukainen tehdas-, varasto- ja konttorirakennus ja tehdas varustettiin kaikilla tarvittavilla koneilla. Tehtaan valmistusmäärä kasvoi ja 1920-luvun lopulla se kuului jo Suomen huomattavimpiin alansa yrityksiin. Vuonna 1928 tehtaassa oli 30 työntekijää. Jantunen oli Särkisalmen seudun osuusmeijerin hallinnon puheenjohtajana, kuului Parikkalan lastenkodin sekä Parikkalan oriyhdistyksen johtokuntaan ja toimi oriyhdistyksen rahastonhoitajana. Hän harrasti hevosjalostustyötä.[2][3][4]
Keskiviikkoiltana 6. syyskuuta 1939 Jantusen perheen ollessa ruokailemassa kotonaan Parikkalan Järvenpäässä taloon tuli maalari Albert Salo (s. 1884), joka otti kohta esille taskuaseen ja ampui laukauksia kohti Matti Jantusta, tämän vävyä koneenhoitaja Oskari Roihaa, talon renkiä Arvo Helystä ja sisään tullutta Jantusen 80-vuotiasta anoppia Anna Maria Viinasta. Jantunen, Roiha ja Viinanen menehtyivät saamiinsa vammoihin ja Helynen haavoittui hengenvaarallisesti. Jantusen ja Roihan vaimot pääsivät pakenemaan talosta hyppäämällä ikkunasta. Salo pakeni tekonsa jälkeen läheiseen metsään. Hänet löydettiin puolen yön aikaan kuolleena Jantusen navetan vintiltä. Salo oli ampunut itsensä.[2][5]
Kirjeessään Salo ilmoitti tekonsa syyksi koston perintöriitojen vuoksi. Salo oli Amerikassa asuessaan ollut naimisissa Jantusen vaimon sisaren Iida Maria Viinasen kanssa, jonka kuoltua Amerikassa vuonna 1931 hänen perintönään oli lähetetty Suomeen suurehko rahasumma, joka joutui Jantusen vaimolle, tämän Simpeleellä asuneelle sisarelle ja sisarusten äidille Anna Maria Viinaselle. Salo oli vaatinut itselleen osuutta vaimonsa perinnöstä ja asiasta oli käyty oikeutta. Toiset perilliset olivat jo sopineet asian Salon kanssa mutta Iida Viinasen äiti Anna Maria Viinanen kieltäytyi luovuttamasta perintöosuuttaan Salolle. Salo oli käynyt perintöasian vuoksi useita kertoja Jantusen talolla ja alkanut sitten epäillä Matti Jantusen kieltäneen anoppiaan luovuttamasta rahoja Salolle. [2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Parikkalan Sanomat, 13.09.1939, nro 37, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
- ↑ a b c d Järkyttävä verinäytelmä Parikkalassa. Perintöriita aiheutti kolmen ihmisen surmaamisen. Lopuksi ampui murhamies itsensä, Parikkalan Sanomat, 13.09.1939, nro 37, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
- ↑ Matti Jantusen Huopatehdas Oy, Kauppalehti, 03.05.1923, nro 100, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
- ↑ Matti Jantusen Huopatehdas O.Y., Parikkalan Sanomat, 27.06.1928, nro 26, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
- ↑ a b Kaamea verityö Parikkalassa. Kolme henkilöä sai surmansa, neljäs haavoittui hengenvaarallisesti. Teon syynä perintäasioista johtunut riita, Helsingin Sanomat, 07.09.1939, nro 240, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024